Valkonen Pentti Pekka

Pentti Pekka Valkonen syntyi  11.02.1911 Sakkolassa. Hänen vanhempansa olivat kansankouluopettaja maanviljelijä Matti Valkonen sekä Vilhelmiina Laamanen. Hän suoritti 8/8 Käkisalmen yhteislyseota 1935. Hän aloitti sotilasuransa varusmiespalveluksella Polkupyöräpataljoona 1:ssä 1930 - 1931, josta hänet komennettiin Reserviupseerikouluun. Hänet kotiutettiin 1931 reservinvänrikkinä. Hän toimi nuorempana upseerina Savon Jääkäripataljoonassa 1934-1935. Hän suoritti Kadettikoulun kurssilla  19 4.6.1935 - 16.5.1937, minkä jälkeen hänet komennettiin vänrikkinä Jääkäripataljoona 4:een 1937 -1939. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1938.  Hän suoritti  Taistelukoululla luutnanttikurssin 1939. Talvisodassa hän toimi komppanianpäällikkönä Erillinen Pataljoona 5:ssä Karjalan kannaksella. Välirauhan aikana hän toimi koulutusupseerina ja koulutuspäällikkönä 11. Prikaatissa, ja jatkosodassa (ja Lapinsodassa) Jalkaväkirykmentti 11:ssä komppanianpäällikkönä 1941 - 1942 (ylennys kapteeniksi 1941) sekä pataljoonankomentajana 1942, III Armeijakunnan Henkilötäydennyskeskuksen päällikkönä 1942, Pataljoonankomentajana Täydennyspataljoona 13:ssa Hyrynsalmella 1942-1943 ja palaten Jalkaväkirykmentti 11:een pataljoonankomentajaksi 1943-1944. Hänet ylennettiin majuriksi 1944. Majuri Valkonen sai sankarikuoleman Tornion taisteluissa 6.10.1944.

Puoliso Vieno Elsa Heikkonen, jonka kanssa tytär Kirsti-Kaarina.

Mannerheim  ristin ritari numero 156, 7.10. 1944

Majuri Valkonen on sodan alusta saakka rohkeasti ja menestyksellisesti johtanut ensin komppaniaa ja sitten pataljoonaa osoittaen kaikissa taistelutilanteissa myös suurinta henkilökohtaista rohkeutta.

Erityisesti mainittakoon tässä kaksi tapausta, jossa hän ratkaisevasti on vaikuttanut vaikeiden ja tärkeiden taistelujen suotuisaan lopputulokseen.

Nouskuan lohkon, Vellammen - Oisiinlammen kannaksen puolustuksen murtuessa ja vihollisen jo ollessa tunkeutumassa divisioonan jalkaväen pääosan selustaan määrättiin majuri Valkonen pataljoonineen pimeässä yössä sulkemaan syntynyttä aukkoa. Vihollisen hyökkäyksen edessä ja pimeyden sekä voimakkaan tulen vaikutuksesta pataljoona järkkyi ja miehet alkoivat jättää asemansa. Majuri Valkonen jäi itse etulinjaan paikoilleen jatkaen ampumista. Tämän esimerkin vaikutuksesta miehet huomattuaan johtajansa esimerkillisen menettelyn ja häveten omaa arkuuttaan palasivat hänen rinnalleen. Hyökkäys torjuttiin, ja asema kesti sen jälkeen horjumatta kaikki myöhemmätkin hyökkäykset.

Tornion maihinnousutaistelussa sai majuri Valkonen tehtäväksi hyökätä Kemin suuntaan pelastaakseen vihollisen miinoittamat sillat tuholta. Taitavasti johtaen pataljoonaa otti majuri Valkonen yllättäen kaksi perättäistä suurta kaksoissiltaa, ettei viholliselle jäänyt mahdollisuutta panosten laukaisemiseen. Hän sulki pataljoonallaan yhtaikaa kaksi perättäistä siltaa saarroksiin niitä puolustavine vihollisjoukkoineen ja laukaisi muodostamansa motit lyhyessä ajassa saaden myös erittäin huomattavan sotasaaliin, muun muassa raskaan 87 mm ilmatorjuntapatterin ammuksineen ehjänä sekä useita kymmeniä kuorma-, henkilö- ja erikoisautoja. Erityisesti mainittakoon hyökkäys saarroksissa olevaa ilmatorjuntapatterilla ja panssarintorjuntatykillä vahvistettua vihollista vastaan. Hyökkäys vei täydelliseen tulokseen erittäin pienin tappioin. Majuri Valkonen on tässä taisteluvaiheessa henkilökohtaisella taidollaan, tarmollaan ja rohkeudellaan pelastanut valtakunnalle suunnattomia taloudellisia arvoja.

1. Mannerheim risti 2.lk 07.10.1944
2. Vapaudenristin 3. lk tammenlehvien kera
3. Vapaudenristin 3. lk miekkojen kera
4. Vapaudenristin 4. lk miekkojen kera
5. Talvisodan muistoristi
6. Saksalainen 2. luokan rautaristi

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi