Perinnejoukot | Komentajat | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Varustuksen kehittyminen sotien jälkeen

Kranaatinheittimet | Panssarintorjunta-aseet

1950-luku

1950-luvun jälkipuoliskolla rupesi varustus ja kalusto uusiutumaan sodan jälkeen. Tuli uusi ruskea kenttäpuku, taisteluvyö ja kenttälapio. Viestikomppania sai uutta radiokalustoa, ensin amerikkalaiset HT-radiot. Vuosikymmenen lopulla, jolloin uudet kotimaiset Panu- ja Topi-radiot tulivat, lopetettiin prikaatissa sähkötyskoulutus tarpeettomana. Ehkä huomattavin uudistus oli parikaapelin tulo. Se nopeutti yhteyksien rakentamista ja edisti heittimistön tulenjohdon kehitystä.

Aseistus pysyi kokonaisuutena katsoen yli kymmenen vuotta sodanajan tasolla; tosin prikaatissa vaihtui ajoittain kalusto, kun kulutus korvattiin toisilla välineillä. Vuonna 1954 määrättiin panssarintorjuntakomppanian koulutusammunta-aseiksi 37 JVK 36 ja 45 JVK 38 sekä taisteluammunta-aseiksi 75 JVK 40 ja 76 JVK 27.

Sodanajan lähitorjuntavälineistä ammuttiin panssarinyrkit loppuun, mutta panssarikauhut olivat koulutuskäytössä vielä vuosikymmenen loppupuolella. Modernisoituminen oli kuitenkin jo alkamassa ja vuonna 1958 sai prikaati kokeilukäyttöön uusia raskaita sinkoja m/56.

7,62 pikakivääri m/26 L-S otettiin takaisin koulutuskäyttöön harjoitus- ja ampuma-aseena, mutta Degtarjev-pikakivääri jäi vielä toistaiseksi käyttöön sen rinnalle. Miehillä oli muutaman vuoden ajan käytössä kaksinkertainen aseistus. Kivääri m/91 otettiin vuonna 1954 uudelleen käyttöön harjoituskiväärinä, mutta ammunnat suoritettiin m/39:llä. Eräänlaisena esiasteena siirtymiseen rynnäkkökiväärikaudelle oli 7,62 puoliautomaattikivääri m/40 jakaminen joukoille. Jonkin aikaa ehti kivääriryhmässä olla peräti neljä asetta: kivääri, konepistooli, puoliautomaattikivääri ja pikakivääri.

Konekivääriaseistusta ryhdyttiin myös uusimaan. Vuonna 1958 tulivat ensimmäiset  kevyet konekiväärit korvaamaan siihen saakka käytössä ollutta konekivääri m/09-32.

1960-luku

1960-luku oli käänteentekevä sikäli, että aseistus muuttui asteittain lähes täysin. Vuonna 1961 jaettiin aliupseerikoululle neuvostoliittolaisvalmisteinen 7,62 rynnäkkökivääri 54, ja sitä mukaa, kun aseita tuli varikoilta, laajennettiin niiden käyttöä kiväärikomppanioista alkaen. Samana vuonna tuli kokeilukäyttöön vähäinen määrä uusia  kotimaisia aseita, rynnäkkökivääri 60 ja kevyt konekivääri 60.

Muutaman vuoden kestävän ylimenokauden aikana oli koulutuksessa sekä vanha että uusi aseistus, mutta vuosikymmenen puolivälissä voitiin siirtyä ryhmissä kaksiasejärjestelmään, rynnäkkökivääriin ja kevyeen konekivääriin. Vuonna 1969 tapahtui lopullinen uudistus, sillä silloin vaihdettiin prikaatille kokonaan uusi kotimainen kiväärikaliiperinen aseistus: 7,62 rynnäkkökivääri 62 sekä 7,62 konekivääri 62.

Panssarintorjuntakalusto uusiutui nopeammin. Kevyet singot 55 S 55 tulivat vuonna 1960, ja kaksi vuotta myöhemmin vaihdettiin aikaisemmat  kokeilusingot  uusiin 95 S 58-61 tyyppisiin. Samalla poistettiin prikaatin panssarintorjuntakomppaniasta tykkikalusto.

Lähteet:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi