Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Eversti Väinö Johannes Oinonen (18.12.1944 - 25.4.1947)

Väinö Johannes Oinonen syntyi 21.3.1897 Kuopiossa. Hänen vanhempansa olivat vahtimestari Juho Vilho Oinonen sekä Amanda Fredrika Törrönen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1918 sekä suoritti alku- sekä valmistavat tutkinnot ylempää oikeustutkintoa varten. Hän osallistui vapaussotaan ryhmän ja joukkueen johtajana Kuopion, Mäntyharjun, Varkauden, Lusin, Heinolan ja Viipurin taisteluihin. Hän oli Kuopion Jääkäreiden III täydennyspataljoonassa  komppanianpäällikkönä syksyllä 1918 (ylennetty reservinvänrikiksi 6.7.1918) ja Sortavalan Rajavartioryhmässä joukkueenjohtajana 1918-1919.  Hän suoritti Viipurin upseerikokelaskurssi (A) 15.9.1918 - 15.1.1919. Hänet ylennettiin vänrikiksi 4.6.1919. Savon Jääkärirykmentissä joukkueen johtajana, pataljoonan adjutanttina, komppanian päällikkönä, pataljoonan komentajana, Aliupseerikoulun johtajana sekä rykmentin komentajan apulaisena 1919 - 1927, jona aikana hän osallistui komppanian päällikkönä Porajärven retkeen 1920. Hänet ylennettiin luutnantiksi 6.12.1920 ja kapteeniksi 6.12.1923. Hän oli Savon Prikaatin esikuntapäällikkönä 1927 - 1929, Taistelukoulun opettajana 1929 - 1934, jona aikana johtajan viransijaisena 1931-1933, Jalkaväentarkastajan toimistopäällikkönä 1934 - 1937 sekä Puolustusministeriön yl. koulutustoimiston päällikkönä 1937 - 1939. Hänet ylennettiin majuriksi 16.5.1928 (SKK Y 4 1927-1929) ja everstiluutnantiksi 16.5.1936.

Talvisodassa Päämajan taktillisen toimistopäällikkönä, josta tehtävästä komennettiin  Kannaksen Armeijan esikuntaan johtamaan linnoitustöitä Länsi-Kannakselle (Viipuri-Kuparsaari). Taistelujen siirryttyä Viipurin lahden alueelle oli Vilajoen lohkon komentajana sekä myöhemmin Jalkaväkirykmentti 13:n komentajana.. Hänet ylennettiin everstiksi 1940. Hän oli välirauhan aikana ja Jatkosodassa V (III) Armeijakunnan esikuntapäällikkönä 1940 - 1944 ja 18. Divisioonan komentajana 1.8.-16.12.1944. Lapin sodan aikana ja sen jälkeen hän oli Jalkaväkirykmentti 1:n komentaja 18.12.1944 - 25.4.1947. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1947. Hänet siirrettiin  Pääesikuntaan Päämajoitusmestariksi ja omantoimen ohella yleisesikunnan päälliköksi 1947 - 1952,  Komentopäällikkönä 1952 - 1954 sekä Oulussa 1. Divisioonan komentajana 1954 - 1959. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1954.

Oinonen osallistui sotilasasiantuntijana Moskovassa 1948 YYA -sopimusneuvotteluihin. Hän oli suomalaisen sotilasvaltuuskunnan johtajana Neuvostoliitossa vuonna 1956.

Hän kuoli 4.1.1975.

Hänen puolisonsa oli vuodesta 1924 Martta Liisa Lundström, jonka kanssa lapset Liisa (s. 1925), Martta Annikki (s.1926), Kirsti Kaarina (s.1932),  Irma Riikka Elina (s.1933) sekä Piritta (s.1946).

Kunniamerkit:

Julkaisuluettelo:

  1. Missä suhteessa tulee jalkaväen tulen ja liikkeen olla toisiinsa?, Suomen sotilasaikakauslehti 1931
  2. Hyökkäys puolustukseen järjestynyttä vihollista vastaan venäl. ohjesääntöjen ja s.aikakauslehtien mukaan, Suomen sotilasaikakauslehti 1932
  3. Erikoiset harjoitukset ampumaradalla, Suomen sotilasaikakauslehti 1935
  4. Onko aukkojen jättäminen niistä ampumista varten sopivaa, Suomen sotilasaikakauslehti 1935
  5. Hyökkäysvaunut ja niiden torjunta-aseet, Suomen sotilasaikakauslehti 1935
  6. Mitä Sperrdienst on suomeksi? Suomen sotilasaikakauslehti 1936
  7. Kolmen valtakunnan Kota-Lappia 1947
  8. Lapin yliperällä 1964

Lähdeluettelo

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983
  2. Selinheimo, Oras (toim.): Viipurin upseerikokelaskurssi 1918-1919 20-vuotismuistojulkaisu
  3. Selinheimo, Oras (toim.): Viipurin upseerikokelaskurssi 1918-1919 muistojulkaisu

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi