Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Vapaussodan aikaiset pohjalaiset joukot

Pohjanmaan Jääkäripataljoona | Venäläiset joukot

Suomen sotaväen lakkauttamisen jälkeen 1902 - 1905 oli Suomi 13 vuotta ilman omia kansallisia joukkoja. Helmikuussa 1918 vapaussodan syttyessä syntyi nopeasti ja improvisoiden valkoinen armeija eli nykyisten puolustusvoimiemme alku. Venäläisten varuskuntien riisuminen aseista alkoi Pohjanmaalla 27./28.1. ja 31.1. mennessä oli noin 5000 venäläistä tehty taistelukyvyttömiksi ja otettu saaliina mm.8000 kivääriä ampumatarvikkeineen. Syntyneellä operaatioalueella ryhtyi ylipäällikkö kenraali Mannerheim luomaan vapautusarmeijaa hajanaisista suojeluskuntajoukoista. Pohjalaiset joutuivat näin ensimmäisinä perustamaan joukkoja ja lähettämään ne muodostetulle rintamalle. Ensimmäisinä lähtivät liikkeelle suojeluskuntien rintamakomennuskunnat, joiden johto, vahvuus ja varustus oli kirjava.

Saadakseen käyttöönsä vakinaisia joukkoja antoi ylipäällikkö 4.2.1918 käskyn värvättyjen krenatöörirykmenttien perustamisesta. Näistä perustettiin Pohjanmaalla 1. Krenatöörirykmentti, jossa oli kolme pataljoonaa: I Vaasan, II Kristiinankaupungin ja III Oulun Pataljoonat. Rykmentti lähti rintamalle helmikuun loppupäivinä.

Samanaikaisesti, kun näitä rykmenttejä perustettiin, ryhdyttiin luomaan yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvia vakinaisia joukkoja. Helmikuun 2. päivänä julkaistiin ensimmäinen kuulutus, kuukauden kuluttua olivat ensimmäiset kutsunnat, ja kahden viikon kuluttua tästä oli pataljoonat koottu, varustettu ja koulutettu niin, että ne olivat valmiit lähetettäviksi rintamalle. Pohjanmaalla perustettiin puolitoista asevelvollista jääkärirykmenttiä seuraavasti:

1. Jääkärirykmentti, Oulu

2. Jääkärirykmentti, Vaasa

Kenttälennätinpataljoonan kolme komppaniaa perustettiin Vaasassa, Pietarsaaressa ja Savonlinnassa.

Sodan aikana perustettiin kolmepataljoonainen 1. Pohjanmaan rykmentti, josta myöhemmin tuli 4. Pohjanmaan rykmentti yhdistämällä Oulun kolme rintamakomennuskuntaa, Pataljoona Hallström (G. Gyllenberg), joitakin pieniä pohjalaisia suojeluskuntia, Perä-Pohjolan pataljoona, Tornion reservipataljoona sekä Oulusta tullutta täydennysmiehistöä.

Sodan päätyttyä pataljoonat palautettiin kesän kuluessa perustamispaikkakunnilleen kotiuttamista varten. Samanaikaisesti perustettiin Oulun-Vaasan vartiopataljoona, jonka tehtävänä oli valtion omaisuuden sekä tutkintavankien vartioiminen. Tämäkin pataljoona oli lyhytikäinen, sillä se lakkautettiin lokakuun puolivälissä. Pohjalaiset olivat ensimmäisinä lähteneet vapaussotaan, mutta kaikki maakunnassa perustetut joukko-osastot jäivät irrallisiksi; nehän lakkautettiin armeijan siirtyessä rauhaan.

Lähdeluettelo:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983
  2. Suomen vapaussota vuonna 1918
  3. Ilmari Louhia: Pohjan Prikaatin historiikki, Jalkaväen vuosikirja 1961
  4. Jalkaväen vuosikirja 1979 - 1980
  5. Suomen puolustuslaitos 1918 - 1939

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi