Pohjan Prikaati | Perinnejoukot | taistelujen tie | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit
Lippu on ikivanha merkinantoväline, jonka luo joukko kokoontui ja jota joukko seurasi marssilla ja taistelussa. Tämän puhtaasti käytännöllisen merkityksen lisäksi lippu sai myös symbolisen arvon: se edusti urhoollisuutta ja uskollisuutta. Lippuvalan vannonut sotilas sitoutui kuolemaansa asti taistelemaan lipun edustamien arvojen puolesta. Lipun menettäminen oli vakava asia ja lipun valtaaminen oli kunniakasta. Kumpikaan ei ollut yksinomaan periaatteellinen asia, sillä taistelussa lippunsa menettänyt joukko menetti myös kiintopisteensä ja hajosi helposti.
Koko Ruotsinvallan aikana ei Pohjanmaan rykmentillä ollut rykmenttilippua, sillä 1500-luvun puolivälistä vuoteen 1731 saakka oli kullakin komppanialla oma lippunsa. Mainittuna vuonna muutettiin järjestelmää niin, että pataljoonalla oli kaksi samanlaista lippua ja kullakin komppanialla kaksi korttelilippua, joilla muun muassa merkittiin majoitus- tai leiripaikat. Tiedot rykmentin käyttämistä lipuista ovat valitettavan vähäisiä, ja ne ovat tavallisesti vain mainintoja rykmentin saamista uusista lipuista tai niitä varten jaetuista tarveaineista. Mainintoja lipun väreistä ja kuvioista tapaa harvoin. Ruotsinvallan aikaiset liput jaetaan tavallisesti tyypeiksi kuningassukujen mukaan.
Vanhemman Vaasa kauden (noin 1550 - 1610) sotilasliput olivat kookkaita, 3,5 - 5,6 metriä leveitä, ja niissä oli lyhyt tanko. Kuviointi ja väritys olivat yksinkertaiset; kankaalle maalattiin juovia tai ruutuja. Eerik XIV:n aikana (1560 - 1568) otettiin käyttöön kansallinen tunnus, värikkään lipun päälle vedettiin keltainen risti. Ainoa tieto pohjalaisten lippukuntien lipuista on vuodelta 1556, jolloin Pohjanmaan nihdeillä on ollut sini-keltainen taftilippu.
Nuoremmalla Vaasa-kaudella - Kustaa II Adolfin aikana - pienenivät liput. Rykmentin kaikki komppanialiput olivat samanväriset, mutta silloin käyttöön tulleet koristeet ja mietelauseet vaihtelivat. Koska monet rykmentin komentajat olivat saksalaisia, antoivat he tiettyjä vaikutteita lippujen koristeluun. Pohjanmaan rykmentin lippujen väreistä ja kuvioinneista ei ole tältä ajalta tietoja.
Pfalzilainen tyyppi tuli käyttöön Kaarle X Kustaan aikana (1654 - 1660), ja se oli voimassa 1700-luvun puoliväliin saakka. Osalla Suomen rykmenteistä oli tämän tyyppisiä lippuja vielä Suomen sodassa 1808-1809. Kansallinen tunnus korostuu nyt ja heraldinen taso kohoaa.
Kaarle XI:n aikana (1660-1697) tulevat lippuihin myös maakunnalliset symbolit. Lipuissa on valtakunnan ja maakunnan vaakuna sekä kuninkaan nimikirjaimet; lisäksi lipulla tuli olla sama väri kuin maakunnan vaakunalla. Vuonna 1675 lisättiin lippuun maalattu laakeriseppele ja osa lipuista sai lisäkoristeeksi nurkkiinsa liekehtivät tykinkuulat. Henkikomppanian lippu poikkesi muista sikäli, että se oli valkoinen. Liput yhtenäistettiin vuonna 1686, jolloin myös määrättiin lipun kooksi 2 x 2 metriä.
Pohjanmaan rykmentin lippujen tuli siis olla siniset, henkikomppanian lippua lukuun ottamatta. Sääntöä ei nähtävästi voitu noudattaa, vaan kankaan väri vaihteli lippuja uusittaessa. Vuonna 1655 jaetut liput ovat olleet siniset tai vihreät, erään tiedon mukaan ruskeat. Tämä outo väri voi selittyä sillä, että sininen vaakunaväri oli valtakunnassa hyvin yleinen, ja erojen saamiseksi rykmenttien välille käytettiin apuna myös pukujen väriä (Pohjanmaan rykmentillä oli niihin aikoihin ruskeat housut).
Kahdeksan vuotta myöhemmin sai rykmentti vihreätä taftia lippujen uusimista varten, mutta nämäkään liput eivät olleet pitkäikäisiä. Vuoden 1673 määräysten mukaan olisi henkikomppanialla valkoinen lippu, jossa Pohjanmaan vaakuna. Muilla komppanioilla olisi neliruutuinen tummansinivalkoinen lippu, jossa kuusi valkoista leijonaa; Pohjanmaan kärpät oli tulkittu väärin. Vuotta myöhemmin lippu uusittiin; osittain siksi, että Västerbottenin rykmentillä oli samat värit ja osittain siksi, että tulkintavirhe oli huomattu. Uudet, vuonna 1675 vahvistetut liput, oli jaettu yhdeksään harmaa-valkoiseen ruutuun ja niissä oli kuusi valkoista kettua.
Liput uusittiin jälleen vuonna 1682. Silloin oli uusien määräysten mukaan henkikomppanian lipussa keskellä valtakunnan vaakuna ja salon puoleisessa yläkulmassa maakunnan vaakuna. Muiden komppanioiden sinisissä lipuissa oli keskellä maakunnan vaakuna. Vuosikymmenen lopulla tarkistettiin määräyksiä niin, että henkikomppanian lipun maakuntavaakuna korvattiin pelkillä kärpillä ja muiden komppanioiden lippujen pohjaväriksi määrättiin sininen. Tältä kaudelta ovatkin varmimmat tiedot lipuista.
1700-luvun puolivälistä alkaen - kuningas Adolf Fredrikin aikana (1751-1771) - siirryttiin Hollstein-Gottorpilaiseen tyyppiin. Lippu pieneni edelleen ja koristelu oli rikasta. Tältä kaudelta on lipuista hyvin vähän tietoja, mutta Pietarin Tykistömuseossa säilytettävät Suomen sodan 1808-1809 aikana sotasaaliiksi saadut liput viittaavat siihen, että rykmentillä olisi silloin vielä ollut vuoden 1686-malliset liput. Vuonna 1731 käyttöönotetuista korttelilipuista säilytetään joitakin Tukholmassa Kungliga Livrustkammarissa.
Kuva: Pohjanmaan rykmentin Hollstein-Gottorppilaistyyppinen komppanialippu vuodelta 1766
Lipuille on käynyt samoin kuin suurelle osalle muuta Ruotsinvallan aikaista sotamateriaalia. Jäljellä olevat säilytetään Tukholmassa ja Pietarissa, Suomeen ei ole jäänyt ainuttakaan.
Lähdeluettelo:
Sivua päivitetty 12.03.2008