Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot  | taistelujen tie | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Pohjanmaan rykmentin univormut

Ensimmäiset sotilaspuvut Kustaa II Adolfin ja Kaarle X:n aika

Ruotsin armeija oli yleensä kansainvälisellä tasolla, joissakin asioissa jopa edelläkävijänä. Sotilaspukujen osalta se oli sen sijaan jäänyt auttamattomasti jälkeen. Aikana, jolloin Keski-Euroopassa jo oli varsinaisia sotilaspukuja pääsi Kustaa II Adolf niin pitkälle, että hänen oma henkirykmenttinsä oli puettu yhtenäisesti vuonna 1624. Rykmenttiä sanottiin "keltaiseksi rykmentiksi", koska sillä oli sininen takki ja leveät keltaiset käänteet. Vuonna 1626 Kustaa II Adolf määräsi räätäli Berent Hoffskreddaren työhuoneensa esimieheksi ja hänen avukseen 40-50 kisälliä. Samalla annettiin tarkemmat ohjeet puvusta. Kirjelmässä sanottiin, että takin oli oltava unkarilaista jakkumallia ja sen oli ulotuttava "housujen puoliväliin". Housujen taas tuli olla polvien alta kapeat ja sääret oli peitettävä pitkillä sukilla. Väriltään kankaat saivat olla vaihtelevia, mutta kuitenkin niin, että jos pukukangas oli sinistä  oli pantava punaista puvun saumoihin, jos taas pukukangas oli punaista oli saumoissa käytettävä jotakin sopivaa väriä, kuitenkin niin, että pukujen yleisilme olisi kirjava.

Erityisen tunnusomaista 1600-luvun sotilaspuvuissa oli leveä kangasvyö, jota kannettiin oikealta olalta vinottain yli vartalon. Sen väri valittiin tiettyjen sääntöjen mukaan. Suomalaisilla joukoilla se on ollut sininen, keltainen ja jopa vihreä.

Tiettävästi oli useampia joukko-osastoja varustettu ensimmäisen kerran yhtenäisin puvuin Kaarle X Kustaan hääjuhlallisuuksissa lokakuun 24. päivänä 1654. Pukuun kuului takki, housut ja leveälierinen hattu, jonka lieri oli nostettu ylös ja kiinnitetty kupuun oikean silmän yläpuolella. Rykmenteillä oli eriväriset puvut, joissa hihakäänteet. saumat ja vuori erottuivat pääväristä.

Puku malli 1655

Ensimmäinen kirjallisen määräyksen armeijan puvuista antoi kuningas Kaarle X Kustaa vuonna 1655. Silloin vahvistettiin kaikille vakinaisille rykmenteille omat pukuvärinsä. Suomalaisten rykmenttien kohdalla mainitaan seuraavat värit:

Muuta ei puvuista tiedetä.

Puku malli 1673

Vuonna 1673 kuningas Kaarle XI muutti kunkin rykmentin puvut yksivärisiksi erivärisin kääntein. Pohjanmaan rykmentille tuli sininen puku punaisin kääntein.

Puku malli 1675

Puku muuttui harmaaksi sinisin kääntein.

Puku malli 1683

Vuonna 1681 otettiin käyttöön pukumalli, jossa oli pitkä reiden puoliväliin ulottuva takki, hieman lyhyemmät liivit sekä keltaiset säämiskähousut. Vuoden 1683 asetuksessa annetaan myös yksityiskohtaisia ohjeita pukujen osien kuten taskujen ja käänteiden muodosta. Lisäksi kuningas Kaarle XI ryhtyi ankariin toimiin määräysten valvomiseksi.

Vuoden 1683 määräykset vahvistivat Pohjanmaan rykmentille sininen puvun keltaisin kääntein.

Puku malli 1687

Merkittävin tapaus Ruotsin sotilaspukujen historiassa oli, kun kaikille rykmenteille vuonna1687 määrättiin samanlainen sininen niin sanottu karoliinipuku. Rykmentit erottuivat hihakäänteiden värien perusteella mikäli määräysten mukaista materiaalia oli saatavana. Krenatöörien päähine poikkesi tavanmukaisesta, koska lieri haittasi käsikranaatin heittämistä. Hattu oli lieritön ja sen otsa- ja niskapuolella oli messinkilevy.

Kuva

Palveluspukuja tehtiin harmaasta sarasta ja tähän oli usein muulloinkin turvauduttava - varsinkin Suomessa - koska virallista kangasta ei ollut saatavana. Tunnetun sotilaspukujen asiantuntijan professori Ole Gripenbergin mielestä suomalaiset joutuivat niin usein turvautumaan sarkaan, että tästä tuli suomalaisen sotilaan tunnusmerkki ja harmaasta väristä köyhyyden ja kärsimyksen symboli.

Puku malli 1702

Harmaa takki sinisin kääntein

Puku malli 1705 - 20.1.1731

Kuva Aliupseeri ja sotamies Jönköpingin rykmentin puvuissa, joita Pohjanmaan rykmentti käytti 1700-luvun alussa noin 30 vuoden ajan

Ollessaan vuosisadan alussa Riiassa Pohjanmaan rykmentti sai jostakin syystä Jönköpingin rykmentin sinipunaiset puvut, ja näitä värejä se joutui käyttämään yli 30 vuotta. Vasta vuonna 1731 sai rykmentti puvun, jossa oli oikeat värit. Kolme vuotta myöhemmin luovutettiin rykmentille toistatuhatta päällystakkia, ilmeisesti ensimmäisen kerran. Vaikka karoliinitakki oli kohtalaisen pitkä ja ylös asti napitettu, niin on ihmeellistä, että miehet tulivat toimeen kesät talvet yksinomaan tällä pukukerralla.

Puku malli 1754

Vuonna 1754 otettiin virallisesti käyttöön kenkien sijasta pieksut, ainakin Pohjanmaan ja Västerbottenin rykmenteissä. Pommerin sodan aikana ehdotettiin, että koko kenttäarmeija varustettaisiin pieksuilla, mutta näitä toimitettiin vain tuhatkunta paria ja jaettiin pohjalaisille. Tarkempaa selitystä tai kuvaa näistä jalkineista ei ole kuin se, että niissä oli puolipohja ja pienet korot sekä keltainen villanauha, joka käärittiin säären ympäri.

Puku malli 1765

Karoliinipuku oli voimassa 78 vuotta. Vuonna 1765 vahvistettiin uusi pukumalli, joka Pohjanmaan rykmentissä otettiin käyttöön vuonna 1767. Puku oli koristeellinen ja epäkäytännöllinen. Takki oli leikattu niin, ettei sitä voinut napittaa suuresta nappimäärästä huolimatta. Säärystimet olivat niin tiukat, että ne vedettiin märkänä jalkaan, minkä jälkeen ne kiillotettiin vahalla.

Leveä hattu tuotti monenlaisia vaikeuksia. Se oli epäkäytännöllinen liikuttaessa metsässä, ja lisäksi se oli kaikissa oloissa pidettävä tarkalleen painettuna alas oikean silmän kohdalla, jolloin kolkan tuli olla vasemman silmän yläpuolella. Epäkäytännöllisin yksityiskohta lienee kuitenkin ollut pitsimansetit. Herrasmiehen pukuun kuului lisäksi keppi; upseerin ja aliupseerin keppi oli bamburuokoa, ja se ripustettiin silkkinauhalla takin nappiin, vasemmalle puolelle. Korpraalin keppi oli pähkinäpuuta.

Puku malli 1779

Kustaa III:n hallituskaudella muuttui koko kansan pukeutumistyyli, ja kuningas halusi luoda sotaväelleen uuden kansallisen puvun. Tulos oli täysin epäonnistunut. Eräs aikalainen kirjoitti: "kun uudet sotilaspuvut otetaan käyttöön alkaa Ruotsin kansan suurnaamiaiset"; ranskalaiset puolestaan puhuivat "papukaijasotilaista".

Päähineenä oli kapealierinen huopahattu, jota koristeltiin töyhdöin, kaluunoin ja napein. Pitkä takki vaihtui lyhyeksi jakuksi ja liivit nutuksi. Jalkineiksi tulivat unkarilaismalliset korkeavartiset kengät. Pohjanmaan rykmentissä otettiin vuonna 1795 uudelleen käyttöön pieksut, jolloin syntyi omituinen yhdistelmä - kustavilainen operettipuku ja pieksut.

Kuva: sotamies (Uudenmaan rykmentti) vuodelta 1779 pukumallissa (C. G. Roos: Samling av Svenska Armeens Uniformer, Ruotsin sota-arkisto)

1780-luvulla otettiin varsinaisen sotilaspuvun (livmunderingen) rinnalle myös palveluspuku (släpmunderingen). Sen malli vahvistettiin vuonna 1973: hattu oli ilman sultaania, takki, liivit ja housut olivat harmaata tai valkoista sarkaa, kaulus ja käänteet olivat siniset.

Kustavilaisen puvun erikoisuutena olivat arvomerkit, jotka nyt ensimmäisen kerran vahvistettiin, mutta vain upseereille. Arvot näkyivät jakun rintamuksen nauhoista ja tupsuista. Olkaimet arvomerkkeineen otettiin käyttöön vasta vuonna 1792.

Puku malli 1798

Kustaa III:n kuoleman jälkeen uusittiin nopeasti sotilaspuvut ja mallit otettiin ajan johtavalta sotilasmahdilta Ranskalta. Puvusta tuli aikaisempaa huomattavasti parempi siitä huolimatta, että uusi kuningas oli erittäin ihastunut sotilaspukujen ja niiden pikkuyksityiskohtien muuttamiseen sekä hiusten, viiksien ja pulisonkien standardoimiseen.

Puku malli 1802

Pukumallin 1802 takki oli edestä lyhyt, mutta selkäpuolella olevat hännystakkimaiset liepeet suojasivat ristiselkää. Takissa oli taskut sekä korkea korviin saakka ulottuva kaulus. Housut ja säärystimet pysyivät entisellään, mutta olivat niin väljät, että ne saatiin jalkaan ilman erikoistoimenpiteitä. Jalkineina käytettiin tavallisia kenkiä ja pieksut poistettiin. Päähineenä oli korkea silinteri, jonka vasen lieri oli käännetty ylös. Suomalaisten ruotujakoisten rykmenttien puvun väriksi määrättiin harmaa, poikkeuksena Pohjanmaan rykmentti, joka säilytti sinikeltaiset värinsä.

Puku malli 1807

Vuonna 1807 vahvistettiin joukoille rykmenttimerkit, hatun etupuolelle kiinnitettävä pahvi- tai nahkalevy, jossa oli leveäsakarainen risti. Rykmentit erotettiin ristin ja levyn pohjavärin perusteella. Pohjanmaan rykmentillä oli keltaisenruskea pohja, ristin poikkisakarat olivat valkoiset ja pystysakarat mustat. Uudessa pukumallissa ryhdyttiin käyttämään arvomerkkeinä kauluksessa olevia nauhoja.

Lähdeluettelo:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983
  2. Petander C-B, J: Anteckningar om Österbottens Infanteriregements uniform och utrustning 1655 - 1809, Österbotten 1966, Vaasa 1966
  3. Petrelli, T. J.: Anteckningar om Svenska och Finska Fanor och Standar under Konungarne Karl X Gustaf och Karl XI intill 1686

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi