Pohjan Prikaati | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit
Rauhaa ryhdyttiin hieromaan Kaarle XII:n kaaduttua ja vihdoin vuonna 1721 Uudessakaupungissa päästiin rauhansopimukseen. Ruotsi oli viimeiseen saakka pyrkinyt saamaan Viipurin uuden rajan länsipuolelle, mutta epäonnistui. Uudenkaupungin rauhan rajalinja a oli määräämässä uuden Pietarin kaupungin turvallisuus, tavoite, joka oli esillä sittemmin myös seuraavissa rauhansopimuksissa. Ruotsin vanha rajalinnoitus ja Ruotsin Karjalan pääkaupunki, Itä-Suomen taloudellinen ja kulttuurinen keskus, sai uuden tehtävän Venäjän rajalinnoituksena Ruotsia vastaan ja Pietarin läntisenä etuvartioasemana. Ruotsalaisten neuvottelijoiden peräydyttyä vaatimuksestaan Viipuriin käytiin pitkä kiista Viipuria seuranneen alueen laajuudesta. Ruotsalaisten voitoksi on sittemmin katsottu, että heidän onnistui torjua venäläisten aluksi vaatimus rajalinjan vetämisestä Kymijokea ja Saimaata myöten. Venäläiset turvasivat joka tapauksessa Viipurin meritien ja siten sovittiin lopulta rajalinjan lähtevän Virojoelta, josta raja raja kulki koilliseen lähelle Viipuria kääntyen Viipurin Hämeenlinnan tielinjalla kohti Lappeenrantaa. Viipurin vanhamarkkinapaikka päätettiin joka tapauksessa jättää vielä Ruotsin puolelle.
Uudenkaupungin rauhanasiakirja sisälsi sanamuodossaan myös viittauksen sovitun rajalinjan riittävyydestä Pietarin turvallisuusvyöhykkeeksi. Rauhantraktaatti, "ijäisesti kestävä ystävyydenside", sääti rajan toivotusta pysyvyydestä muun muassa seuraavaa:
Ja koska molemmilla osapuolilla on rehellinen ja vakaa aikomus solmia keskenään totinen Rauha ja niinmuodoin ennen muuta on tarpeen sommitella ja jakaa molempien valtakuntien väliset Rajat ja maat siten, että kumpikin ei voi toista saattaa mihinkään epätietoisuuteen, vaan päinvastoin molemmat voisivat toivon mukaisesti rauhassa ja turvallisesti pitää hallussaan ja käyttää sitä, mikä tässä rauhassa luovutetaan; sen vuoksi on molempien rauhaa tekevien korkeiden Osapuolten kesken täten kohteliaasti sovittu, että tämän rauhan jälkeen ja aina ikuisiin aikoihin asti molempien Valtakuntien Raja on oleva ja pysyvä....
Raja irrotti pääosan Savoa ja Pohjois-Karjalan entisistä vesireittien sitomista yhteyksistään Itä-Suomen vahvaan talouskeskukseen Viipuriin. Tämän tilalle oli rajankäynnin jälkeen valittava "Uusi Viipuri", joka oli varustettu yhtä laajoin kaupallisin oikeuksin pystyäkseen kilpailemaan idänkaupasta uuden venäläisen kauppakeskuksen, Pietarin, kanssa.
JATKUU...
Lähdeluettelo:
Pekka Toivanen: Kaakkoisraja ja sen linnoitukset, Etelä-Karjalan museo julkaisusarja 7, Lappeenranta, 1980
Sivua päivitetty 12.03.2008