Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Kaarle X Kustaan Puolan sota (1655 - 1660)

Tausta - Sodan syyt

Vuoden 1654 alussa puuttuivat venäläiset Puolan asioihin mm. tunkeutumalla Liettuaan, mikä valpastutti Ruotsia. Ruotsin ja Puolan suhteet olivat vielä ratkaisematta ja edelleen vuonna 1629 solmitun Altmarkin aselevon varassa. Samoihin aikoihin kuin venäläiset aloittivat sotatoimet, luopui Ruotsin kuningatar Kristiina kruunusta ja valtaistuimelle nousi Kaarle X Kustaa.

Syntynyt tilanne ei voinut olla vaikuttamatta Ruotsin intresseihin Baltiassa. Itämeren maakunnissa nostettiin valmiutta, ja elokuussa alkoi joukkojen liikekannallepano. Syntyi sarja sotia, jotka kestivät viisi vuotta ja joihin kuuluivat sota Puolaa vastaan (1655 - 1660), Venäjää vastaan (1656 - 1658) ja kahteen otteeseen Tanskaa vastaan (1657 - 1658 ja 1658 - 1660). Pohjanmaan jalkaväkirykmentti tuli näissä sodissa toimimaan hajotettuna eri rintamille ja jopa eri rintamanosille.

Suunnitelmat

Ruotsin sotasuunnitelma perustui kaksipuoliseen saarrostukseen kolmella armeijalla, joiden yhteisvahvuus oli 72000 miestä. Kaksi armeijaa  hyökkäisi Puolaan lännestä, toinen kuninkaan ja toinen Arvid Wittenbergin johdolla. Kolmas armeija hyökkäisi valtakunnanmarsalkka Kustaa Hornin johdolla Liivinmaalta etelään. Armeijoiden tuli yhtyä Veikselillä, ja Varsovan valtauksen jälkeen suunnattaisiin päähyökkäys Puolan Preussiin.

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti kuului niihin joukko-osastoihin, jotka saivat elokuussa lähtökäskyn; se koski kuutta komppaniaa eli  noin 1000  miestä. Katselmus pidettiin syyskuun loppupäivinä, ja jo joulukuun 10. päivänä oli rykmentti perillä Narvassa, joten suoritus oli erittäin hyvä syksyisillä teillä. Rykmentin saaman käskyn mukaan  oli everstiluutnantti Anders Munckin jäätävä Pohjanmaalle jäljellä olevien kolmen komppanian, runsaan 500 miehen kanssa. Lähtökäsky tuli näille vasta puolen vuoden kuluttua, ja komppanioiden kokoaminen kesti puolitoista kuukautta. Toukokuun 12. päivänä 1565 komppaniat lähtivät Pohjanmaalta, ja ne saapuivat Narvaan kuukauden kuluttua eli viikkoa ennen vihollisuuksien alkamista. Komppaniat eivät  kuitenkaan yhtyneet siellä " vanhaan rykmenttiin", sillä se oli lähtenyt kuukautta aikaisemmin ilmeisesti Riikaan.

Alkuperäinen suunnitelma kaksipuolisesta saarrostuksesta ei toteutunut, sillä kuningas piti Kustaa Hornin armeijaa aluksi Riian seuduilla. Lännessä hyökkäävillä kahdella armeijalla oli tästä huolimatta menestystä, ja ne valtasivat mm. Varsovan. Vasta sen jälkeen, kun kreivi Magnus de la Gardie oli määrätty 1.6.1655 Liivinmaan kenraalikuvernööriksi, ryhdyttiin toimenpiteisiin, mutta silloinkin vain rajoitetuin tavoittein Kuurinmaalla ja Länsi-Liettuassa. Pohjanmaan "vanha rykmentti" osallistui sodan ensimmäisiin taisteluihin sotamarsalkka Gustaf Adolf Leijonhufvudin johdolla ja oli mukana mm. Dunaburgin valtauksessa.

Elokuun 27. päivänä sai de la Gardie käskyn viedä "vanhat rykmentit" Preussiin kuninkaan käyttöön, ja syyskuun puolenvälin jälkeen aloitti näistä sekä ratsuväestä muodostettu armeija marssinsa. De la Gardie onnistui viemään armeijan koskemattomana perille valitsemalla onnistuneen reitin. Matka kulki pitkin Preussin itärajaa, jonka länsipuolella oli brandenburgilaisia joukkoja ja idässä venäläisiä. Edessä olleet puolalais-liettualaiset joukot puolestaan väistyivät.

Joulukuun alussa  armeija kohtasi kuninkaan joukot ja asettui leiriin Saalfeldtin lähistölle. De la  Gardien armeijan pääosa jatkoi viikon kuluttua matkaansa pääarmeijan kanssa kohti Puolan hallussa olevan Preussin linnoitettuja paikkakuntia. Pienempi osasto, johon kuuluivat mm. Pohjanmaan ja Porin rykmentit sekä suomalaista ratsuväkeä lähti Gustav Otto Stenbockin johdolla piirittämään Danzigia. Rykmentti oli sen jälkeen mukana Dirschaun valtauksessa jouluaattona Pohjalaiset palasivat vuoden alussa Stenbockin osaston kanssa, ja heidät sijoitettiin helmikuun 2. päivänä Riikaan.

Pohjanmaan rykmentti otti vuoden 1658 aikana osaa kahteen operaatioon. Ensimmäisessä, joka tapahtui heinäkuussa, valtasi sotamarsalkka Robert Douglasin 5500 miehen armeija Wolmarin ja Ronneburgin. Toisen operaation tarkoituksena oli vallata Kuurinmaa ja estää näin sitä kautta venäläisten mahdollinen hyökkäys Itämerelle. Elokuun 22. päivänä katsasti Douglas 3000 miehen armeijansa Riiassa, ja tällöin oli Pohjanmaan rykmentissä enää seitsemän komppaniaa yhteisvahvuudeltaan 300 miestä.

Sotatoimi alkoi syyskuun loppupuolella, ja 29. päivänä oli armeija Mitaun edustalla. Kaupunki oli voimakkaasti linnoitettu, ja sen valtaaminen olisi vaatinut pitkäaikaista piiritystä, joten Douglas päätti käyttää viekkautta. Saman päivän iltana lähti kenraalimajuri Bååtin johtama muskettimiesosasto soutaen kaupungin muurin juurelle. Ruotsin palveluksessa ollut liettualainen upseeri ilmoitti omalla kielellään, että kyseessä oli yösijaa tarvitseva osasto, ja näin joukko pääsi yllättäen muurille majuri Jöns Roderskiöld ensimmäisenä. Jacob-herttua perheineen vangittiin, ja Douglas otti herttuan nimissä Kuurinmaan hallintaansa.

Pohjanmaan rykmentti oli Kuurinmaalla koko talven ja kevään 1659. Douglasin armeija kävi eräitä taisteluja, mutta pohjalaisten osuutta niissä ei tunneta. Komentaja, kenraalimajuri Bååt siirrettiin toukokuun 28. päivänä Riian komendantiksi, ja sodan loppuaikoina komensi rykmenttiä everstiluutnantti Detloff Hauenschilt.

Kesällä siirtyivät liettualaiset hyökkäykseen ja Komorowskyn ylivoimaiset joukot pakottivat Douglasin perääntymään kaikkialla. jalkaväen pääosa vetäytyi Kuldigaan, jonka piiritys alkoi elokuun 13. päivänä. Douglas yritti murtaa piiritysketjua, mutta turhaan. Kaupunki antautui syyskuun 8. päivänä ja suurin osa joukoista jäi vangiksi. Pohjalaisista joutuivat sotavankeuteen everstiluutnantti Hauenschilt, majuri Roderskiöld, kapteeni Sture, majoitusmestari Aminoff, kuusi muuta upseeria, neljä alipäällystöön kuuluvaa, kahdeksan aliupseeria, 12 korpraalia ja 68 miestä.

Näistä palasi suuri osa muutaman kuukauden kuluttua rykmenttiinsä joko vaihdettuina, vapaaksi ostettuina tai paenneina. Tappion jälkeen oli rykmentissä enää 235 miestä ja niistä muodostettiin neljä komppaniaa.

Viimeisen sotavuoden kevään olivat rykmentin rippeet Riiassa.

Taistelut

Sobota 23.8.1655 (Ruotsin voitto)

Zarnow 6.12.1655 (Ruotsin voitto)

Nowy Dwor 20.9.1655 (Ruotsin  voitto)

Wojnicz 23.9.1655 (Ruotsin voitto)

Radom 2.2.1656 (Ruotsin voitto)

Golomb 8.2.1656 (Ruotsin voitto)

Warka 28.3.1656 (Puolan voitto)

Gnesen 27.4.1656 (Ruotsin voitto)

Varsovan kolmenpäivän taistelu 18.-20.6.1656 (Ruotsin voitto)

Lyck 28.9.1656 (Puolan voitto)

Filippovo 12.10.1656 (Ruotsin voitto)

Konitz 23.4.1660 (Ruotsin voitto)

Lopputulos

Rauha solmittiin Puolan ja Itävallan kanssa Olivassa 23.4.1660, ja kesällä ryhdyttiin kotiuttamaan joukkoja. Pohjanmaan rykmentti jätti Riikaan varuskuntajoukoksi everstiluutnantin ja von Gerten komppaniat.

Lähdeluettelo:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi