Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Kaarle X Kustaan toinen Tanskan sota (1658 - 1660)

------ Työn alla ---------

Tausta - Sodan syyt

Kun Kaarle X Kustaan ensimmäinen Tanskan sota päättyi Roskilden rauhaan vuonna 1658, Kaarle X Kustaa sai täten mahdollisuuden keskittää joukkonsa sotatoimiin Brandenburgia ja Saksalais-roomalaisen keisarin hallitsemaa Itävaltaa vastaan. Täten hyökkäyksen kohteeksi joutuneet valtakunnat olivat Kaarle X Kustaan Puolan sodan aikana olleet Puolan kanssa liitossa. Tässä joukkojen siirrossa mannermaalle nähtiin kuitenkin suuri riski, koska Ruotsissa ei uskottu Tanskan rauhantahtoon ja siten halukkuuteen pysyä alkavassa sodassa puolueettomana.

Tuon virhearvioinnin seurauksena Kaarle X Kustaa sekä säädyt päättivät hyökätä Tanskaan ja siten turvata läntinen sivusta ennen joukkojen siirtoa mannermaalle.

Sotatapahtumat

Heinäkuun puolivälissä 1658 olivat ruotsalaisten hyökkäyssuunnitelmat valmiit. Joukot koottaisiin Kieliin ja 6.8.1658 joukot purjehtisivat kuudellakymmenellä vuokratulla kauppalaivalla, joita saattaisi kymmenen kaleeria, kohti Tanskaa Laivoihin olisi sijoitettu 5700 miestä sekä 18 kevyttä kanuunaa. Lisäksi edellisen sodan jäljiltä oli runsaasti ruotsalaisia joukkoja Fynillä sekä koko Jyllanti oli ruotsalaisten joukkojen miehittämä. Joukot olivat sotamarsalkka Gustav Otto Stenbockin komennossa samoin Skooneen sijoitetut joukot.

Ruotsalaisten suunnitelman ainoana kohtana oli Kööpenhaminan valtaaminen. Valtaamiseen käytettävien joukkojen maihinnousun oli määrä tapahtua Korsörissä lähellä Kööpenhaminaa. Kaupungissa olevat joukot  ja sen satamassa ollut Tanskan sotalaivasto eivät puuttuneet tapahtumiin, vaan joutuivat piiritetyiksi. Tanskalaisten puolella taistellut Pfalzkreivi Philip von Sulzbach sai käskyn koota joukkoja Holsteinista ja miehittää asemat Elbellä.

Maihinnousu tapahtui suunnitellussa paikassa 8.8.1658 aamulla. Joukot aloittivat samantien marssin kohti Kööpenhaminaa, joka piiritettiin 11.8. Ruotsalaisten saavuttua kaupungin edustalle he näkivät Kööpenhaminan esikaupunkien palavan tanskalaisten sytyttäminä. Tanskan kuningas Fredrik III varusti kaupunkilaiset aseilla ja sai tuntuvan lisän vakinaisten joukkojen vahvuuteen (600 - 1200 miestä vakinaisia joukkoja).

Piiritystä johti marsalkka Stenbock, koska tavanomainen piiritys ja rynnäkönjohtaminen ei ollut Kaarle X Kustaan mielestä hänen arvolleen sopivaa. Maalla toimivien piiritysjoukkojen lisäksi amiraali Claes Hansson Bielkenstiernan komentama Ruotsin laivasto pommitti kaupunkia. Kööpenhaminan piirityksen lisäksi Ruotsin joukot joutuivat piirittämään Kronborgin linnoitusta Själlannissa. Kronborgin piiritysosaston komentajaksi määrättiin sotamarsalkka Karl Gustav Wrangel, joka aiemmin oli ollut piirittämässä toista vahvaa tanskalaislinnoitusta Fredriksoddea. Kronborgia puolustavien joukkojen komentajana oli Poul Beenfeld, jolla oli käsky räjäyttää linna ilmaan mikäli joutuisi tappiolle. Wrangel käytti harhaanjohtavaa tietoa Kööpenhaminan piirityksen tilasta ja sai linnakkeen antautumaan 6.9.

Kööpenhaminan piirityksen jatkuessa Tanskan asema vaikeutui merkittävästi, mutta ulkovallat alkoivat huolestua Ruotsin laajenemisesta. Erityisesti hollantilaiset olivat erittäin huolestuneita Ruotsin vaikutusvallan kasvusta Itämerellä ja he päättivätkin varustaa laivaston Tanskan auttamiseksi ahdingosta. Samanaikaisesti saatiin tieto, että Brandenburgilais-itävaltalais-puolalainen armeija olisi marssilla kohti Tanskaa.

Kaarle X Kustaa ei kuitenkaan välittänyt näistä uhkakuvista, koska näki Kööpenhaminan luhistuvan. Kronborgin valtauksessa saadut raskaat piiritystykit olivat tulittaneet Kööpenhaminaa raunioiksi ja englannin laivaston uskottiin tasapainottavan hollantilaisen laivaston aiheuttaman uhkan. Ruotsalaisten kanssa liitossa olleen Cromwellin kuolema 3.9. romutti kuitenkin Englannin laivastoon asetetut toiveet.

 

Pohjalaisten osallistuminen sotaan

Heinäkuun 27. päivänä 1658 katsastettiin Tukholmassa uusi, kapteeni Eric Bergin komppania. Sen vahvuus oli vain 73 miestä, koska 49 miestä oli karannut matkalla.

Kaarle X Kustaa  aloitti sotatoimet elokuussa. Sodan sytyttyä liitettiin kapteeni Bergin komppania kaartinprikaatiin ja se osallistui Kööpenhaminan piiritykseen elokuun alusta 1658. Piiritys päättyi helmikuun 11. päivän epäonnistuneeseen valtausyritykseen. Joukot vedettiin Fyn saarelle, jossa kesäkuussa torjuttiin kaksi hyökkäystä. Komppanian rippeet liitettiin tämän jälkeen kapteeni Mårten Teetin kaartinkomppaniaan.

Pohjalaiset komppaniat, Fromholt Johan Lepsin (entinen Samuel Willmanin komppania) ja Anders Montanin, olivat sodan alussa Ruotsiin kuuluvassa Trondheimissä. Syyskuussa aloittivat norjalaiset piirityksen ja kaupungin liepeillä käytiin useita taisteluita. Pommitus aloitettiin marraskuussa ja sen jälkeen, kun asukkaat rupesivat esiintymään avoimen vihamielisesti ja ampumatarvikkeet sekä muona loppumaan kaupunki luovutettiin joulukuun 12. päivänä. Joukot palasivat Härjedaleniin vuoden 1659 alussa.

Majuri Jöran Sabel(fana), joka oli ollut toista vuotta Pohjanmaalla saapui tammikuussa 1659 Pohjanlahden ympäri marssien mukanaan 236 miestä. Jämtlannin korkeudella osastosta muodostettiin kaksi komppaniaa ja toinen, jonka päälliköstä ei ole tietoa, jäi Pohjois-Ruotsiin.

Majuri Sabel(fanan) komppania saapui toukokuussa Tukholmaan, jolloin se ja kapteeni Silverbaggen komppania saivat käskyn marssia Skåneen. Täältä komppaniat jatkoivat Pommeriin, jossa olivat puolustamassa Stettiniä sen piirityksen aikana syyskuun 17. päivästä marraskuun 5. päivään. Komppaniat jäivät Stettiniin varuskuntajoukoiksi. Taistelutappioiden ja sairauksien takia olivat kummankin komppaniat pienentyneet niin, että ne yhdistettiin syyskuussa Slverbaggen komppaniaksi.

Niin kutsuttu Bohmin komppania osallistui vielä sodan viimeiseen operaatioon Akerhusin läänin, nykyisen Oslon alueelle.. Sotamarsalkka Lars Kaggin noin 4000 miehen armeija lähti vuodenvaihteessa liikkeelle ja vallattuaan muutaman skanssin aloitti Haldenin kauppalan saarron. Norjalaisten luja vastarinta sekä huoltovaikeudet pakottivat armeijan palaamaan helmikuussa.

Seuraukset

Sota päättyi Kööpenhaminassa tehtyyn rauhaan toukokuun 27. päivänä 1660. Rauhan solmimisen jälkeen kotiutettiin yksiköt syksyllä 1660 lukuun ottamatta Silverbaggen komppaniaa, joka jäi Stettiniin varuskuntapalvelukseen.

Lähdeluettelo:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983
  2. Karikoski, V.A.M.: Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema
  3. Petander, C-B J:Anteckningar om Kungl. Österbottens regemente 1650 - 1660

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi