Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Ruotsin Tanskan välinen sota eli Skoonen sota (1675 - 1679)

Tausta

1670 - luvun puolivälissä Ruotsin suurvalta oli luhistumaisillaan. Kun se oli kärsinyt tappion Brandenburgin joukkoja vastaan Pohjois-Saksassa, sitä vastaan hyökkäsi Tanska, joka halusi saada hyvitystä vuoden 1658 kovasta Roskilden rauhasta ja siinä menettämästään Skoonesta, Blekingesta, Hallandista ja Bohusläänistä.

Sotatapahtumat

Tanska julisti Ruotsille sodan liityttyään Brandenburgin ja Itävallan keisarin muodostamaan liittokuntaan syyskuussa 1675, jonka jälkeen Tanskan ja Brandenburgin joukot valtasivat Ruotsille kuuluneen Pommerin. Tanskalaiset valtasivat myös Wismarin ja Bremer-Verdenin 1675 - 1676.

Tanskan laivasto valtasi huhti-toukokuun vaihteessa Gotlannin, joka jäi koko sodan ajaksi tanskalaisten miehittämäksi.

Valtaneuvos Lorentz Creutzin komentama Ruotsin laivasto kohtasi Tanskan laivaston, jota komensi amiraali Niels Juel, ensimmäisen kerran Bornholmin luona 24.-25.5.1676. Creutzin tarkoituksena näyttää olleen katkaista Juelin tie Kööpenhaminaan, mutta Juelin tarkka purjehdus esti tämän. Juel sai vielä yhdeksän laivaa vahvistuksina ja lähti etsimään  Ruotsin laivastoa. Hän löysi sen Öölannin eteläkärjen kohdalta, ja meritaistelu puhkesi 1.6.1676. Siitä tuli Tanskan ja Hollannin yhdistyneen laivaston täydellinen voitto. Creutzin lippulaiva Stora Kronan joutui voimakkaaseen tulitukseen, jolloin sen ruutivarasto räjähti. Koko alus hajosi räjähdyksessä.

Kesäkuun 29.6. päivänä 1676 nousi 14000 tanskalaista sotilasta maihin Rå-joen kohdalla aivan Helsingborgin eteläpuolella, ja loppukesästä ja syksyllä tanskalaiset valtasivat suuren osan Skoonea. Linnoitetuista paikkakunnista enää vain Malmö kykeni vastustamaan tanskalaisten piiritystä. Tässä tilanteessa nuori Ruotsin kuningas Kaarle XI saapui apuarmeijan johdossa pohjoisesta. Lokakuun lopussa kuningas murtautui 14000 miehen voimin Markarydin kautta Skooneen. Miehistä kolme neljäsosaa oli ratsuväkeä. Ruotsalaisten tarkoituksena oli Skoonen eteläosiin, missä yhtäältä rikkaampi tasankoasutus tarjosi paremmat mahdollisuudet armeijan huoltamiseen ja missä toisaalta saattoi päästä yhteyteen  Malmön saarretun varuskunnan kanssa.

Ruotsalaiset saavuttivat joulukuussa 1676 Lundin pohjoispuolella ratkaisevan voiton, jonka jälkeen Ruotsin joukot pääsivät tunkeutumaan takaisin Skooneen. Taistelut jatkuivat Skoonessa ruotsalaisten ottaessa yliotteen. Syyskuussa 1678 Ruotsin joukot valloittivat takaisin Kristianstadin kaupungin.

Seuraukset

Rauha solmittiin Lundissa syyskuussa 1679. Rauhaan ei kuulunut alueluovutuksia, joten Ruotsin suurvalta oli onnistunut puolustamaan aluettaan eli rauhassa vahvistettiin Skoonen, Hallandin ja Blekingen muutos Itä-Tanskasta Etelä-Ruotsiksi lopullisesti.

Lähdeluettelo:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi