Pohjan Prikaati | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit
Kun Graudenzin luona oli kaksi armeijaa, yhteensä noin 25000 miestä, kolmisen viikkoa elättänyt itseään pääasiassa ympärillä olevan maaseudun kustannuksella, lisääntyivät huoltovaikeudet päivä päivältä. Välttyäkseen tällaisen nälkäsodan jatkumiselta Kustaa II Adolf 26.8. alkaen alkoi suunnitella marssia Graudenzin ohi Drewenz-joen linjalle. Mutta sitä ennen Kustaa II Adolf päätti kokeilla erästä sotaliikettä, joka kenties pakottaisi Koniecpolskin peräytymään Veikselin taakse tai ainakin heikentäisi hänen asemaansa.
Kun tiedettiin, että Graudenzin ja Mewen puolessa välissä Veikselin länsirannalla sijaitsevassa Neuenburgissa oleva puolalainen varuskunta oli pieni, Kustaa II Adolf päätti vallata sen. Jo 22.8., heti kun oli syytä olettaa Wrangelin retken epäonnistuneen, Kustaa II Adolf teki tiedusteluretken kaupungin kohdalle. Kun sillan rakentaminen tuskin olisi onnistunut, Kustaa II Adolf päätti käyttää hyväkseen tulvaa ja antaa hyökkäysjoukkojen laskea Neuenburgiin tukkilautoilla. Skvadroona suomalaisia sai tehtäväkseen lauttojen valmistamisen Zakerzowon kylässä Ossa-joen suulla. Tähän työhön määrättiin Alexander von Essenin rykmentin miehiä, jotka Pohjanmaan suurilla joilla olivat perehtyneet lauttojen rakentamiseen ja niillä laskemiseen. Kun puut oli otettava rakennuksista, ei lautoista tullut suurempia kuin 10-12 miestä kantavia, ja kun puretut rakennukset tuskin lienevät olleet aivan joen rannalla, edistyi työ niin hitaasti, että tarvittavat 80 lauttaa olivat valmiina vasta 4.9. Päivää aikaisemmin oli puolalaiselta karkurilta saatu varma tieto, että Neuenburgissa oli vain 80 heitukkaa. Kaupungin yllättämiseen Kustaa II Adolf järjesti tapahtuvaksi siten, että illalla 4.9. sijoitettiin lautoille 1000 eri rykmenteistä valittua musketööriä, joiden tuli myötävirtaan laskea peninkulman matka Neuenburgin rantaan ja petardeja hyväkseen käyttäen murtautua linnaan. Musketöörien johtajiksi määrättiin kokeneita upseereita, muun muassa kreivi von Thurn, eversti Johan Banér ja everstiluutnantti Johan Lilliehöök. Miehistöä oli otettu ainakin Lilliehöökin skvadroonasta, koska eräs myöhempi vahvuusilmoitus mainitsee muutamia siihen kuuluvia miehiä jääneen sairaina Neuenburgiin. Todennäköisesti oli myös Alexander von Essenin Pohjanmaan rykmentin miehiä mukana.
Lauttojen käyttö tuli Koniecpolskille yllätyksenä, mutta niiden lasku ei onnistunut aivan suunnitelman mukaisesti, sillä vähän keskiyön jälkeen saapui perille vain 300 miehen vahvuinen etujoukko. Kun odottamalla myöhästyneitä olisi tärvelty kaikki yllätysmahdollisuudet, teki etujoukko yksinään rynnäkön ja onnistui kello 0300 tienoilla murtautumaan kaupunkiin. Rynnäköllä vallatun kaupungin ryöstäminen kuului ajan tapojen mukaisesti sotamiesten etuoikeuksiin ja se suoritettiin niin perin pohjin, että upseereita hävetti. Sotilaiden saalis arvioitiin kolmeksi tynnyriksi kultaa. Kustaa II Adolf itse seurasi valtausta vastapäiseltä rannalta ja määräsi ennen leiriin paluutaan kaupungin varustusten korjaustöihin Lilliehöökin skvadroonan sekä kaksi komppaniaa Nils Larssonin skvadroonasta.
Päätarkoitus jäi kuitenkin saavuttamatta, Puolan armeijaa ei saatu houkuteltua edes osin - pois Graudenzin asemista.
Sivua päivitetty 17.03.2008