Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Pähkinälinnan piiritys 1578

Pian Käkisalmeen tehdyn retken jälkeen Henrik Klaunpoika rupesi valmistelemaan toista sotaretkeä. Hän päätti lähettää poikansa Kaarlen Viipurista Pähkinälinnaa vastaan ja antaa hänen mukaansa 2000 miestä, osaksi jalkaväkeä, osaksi talonpoikia. Ratsuväkeä ei katsottu voitavan käskeä retkelle, koska oli kuljettava korpia ja suomaita. Tarkoitus oli hävittää ne kaksi kaupunkia, jotka olivat Pähkinälinnan luona, sekä niin lavealti kuin mahdollista autioittaa maata Viipurin ja Pähkinälinnan välillä.

Mutta syksyllä 1578 Suomessa oli verraten vähäinen määrä sotaväkeä, koska täältä oli määrätty useita osastoja lähetettäväksi Viroon, jonne venäläiset olivat hyökänneet ja jossa he heinäkuun 25. päivänä saivat Poltsamaan linnan haltuunsa. Hornien käytettäväksi jäi siten ainoastaan se sotaväki, joka oli Viipurissa ja linnan ynpäristössä.

Tällöin Henrik Klaunpoika turvautui savolaisiin pyytäen Savonlinnan voudilta Arvi Henrikinpoika Tawastilta, että hän lähettäisi Viipuriin 1200 rahvaanmiestä apujoukoiksi. Ja myöhemmin hän määräsi, että sata Martti  Boijen ratsumiestä sekä Kaarle Niilonpojan itägotlantilainen jalkaväen lippukunta, jotka olivat kesällä saapuneet Savoon ja pitäneet siitä lähtien linnaleiriä siellä, olivat 10. elokuuta (Laurentiuksen päivä) mennessä liitettävä Viipurissa muuhun sotajoukkoon. Arvi Henrikinpoika ilmoitti kuitenkin nopeasti että hänellä on vaikeuksia saada niin paljon talonpoikaissotilaita kokoon. Silloin Henrik Klaunpoika ilmoitti tyytyvänsä 600 jousimieheen ja samalla käski toimittaa ne veneillä johonkin sopivaan paikkaan Vuoksen varrella.

Tässä vaiheessa oli Suomeen jo saapunut kaksi lipullista ruotsalaista jalkaväkeä sekä 500 merimiestä, ja Ruotsista oli lisäksi tulossa kaksi ratsulipullista sekä yksi lippukunta jalkaväkeä. Valentin Gödingin suomalainen lippukunta oli myös saanut täydennystä niin, että Henrik Klaunpoika laski jalkaväestä ja laivamiehistä koostuvan joukon  vahvuuden olevan yhteensä 2500 miestä, ilman Savosta saapuvia vahvistuksia.

Aiotusta retkestä ei tiedetä sen enempää, ei edes, saatiinko sitä ensinkään toimeen sillä kertaa.

Lähdeluettelo

  1. Kirkinen Heikki: Karjala Taistelukenttänä
  2. Tawastsjerna, Werner: Pohjoismaiden viisikolmattavuotinen sota

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi