Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Pillau maihinnousu 25.6.1626

Ruotsalaiset joukot

Ruotsalaista jalkaväkeä oli nyt ensimmäistä kertaa otettu merentakaiselle sotaretkelle, mihin osallistui kahdeksan kokonaista kenttärykmenttiä ja kolme erillistä skvadroonaa. Lisäksi Tukholmasta liitettiin pääarmeijaan kaksi värvättyä drabanttikomppaniaa, jolloin pääarmeijassa oli yhteensä 80 komppaniaa jalkaväkeä. Armeijaan kuului ruotsalaista ratsuväkeä yhdeksän komppaniaa, yhteensä 1207 hevosta eli 82 yli määrävahvuuden. Tiedot tykistöstä ovat vaillinaisia, ja kaikki luvut ovat harhaanjohtajia, koska laivastosta voitiin ottaa tai sille antaa lisää tykkejä tarpeen mukaan. Joka tapauksessa armeijalla näyttää olleen mukana viitisenkymmentä 6-24 naulan tykkiä ja parikymmentä erilaista piirityksissä käytettävää tykkiä ja mörssäriä. Erikoista huomiota ansaitsee se, että tänä vuonna alettiin varsinaisena kenttätykkinä ottaa käyttöön 6 naulan rautatykkiä, joita 10.7. oli valmiina 84 kappaletta.

Kuljetus

Ruotsista kootut joukot keskitettiin Tukholmaan, ja lähtö sen ulkosaaristosta tapahtui 23.6. Kustaa II Adolf jakoi maihinnousulaivaston kolmeen osaan:

1. ensimmäinen osa oli kuninkaan itsensä komennossa ja  koostui kolmesta viiden sotalaivan osastosta:

2. toinen osa koostui 24 Kaleerista (Lejoninnan, Mjöhunden, Skytthunden, Draken, Pelikanen, Svanen, Stjärnan, Spes, Sälen, Rudan, Räven, Västerviks Draken, Västerviks Makrillen, Stegeborgs Makrillen, Havfrun, Venus, Neptunus, Cupido, Tanthej, Lilla Duvan, Stå bi, Romulus, Remus sekä Fortuna), 6 purresta (Salvator) sekä 81 kuljetusaluksesta.

3. kolmas osa koostui taas sotalaivoista

Kuljetuslaivastossa oli siis kaikkiaan noin 150 alusta.

Maihinnousu

Kun pääarmeijaa kuljettavan laivaston ensimmäiset alukset saapuivat Pillaun edustalle iltapäivällä 25.6.1626 ja loputkin kahden seuraavan päivän aikana, oli Preussin puolustus aivan kykenemätön tekemään vakavaa vastarintaa. Puolan pieni vakinainen armeija, joka kustannettiin valtion varoilla muodostui 4700 ratsuväki ja 3200 jalkaväkisotilaasta, olisi kyllä voinut vakavasti häiritä Kustaa II Adolfin sotatoimia tukialueen valtaamiseksi, mutta se oli sijoitettuna Puolan etelärajalle Ukrainaan torjumaan turkkilaisten mahdollista hyökkäystä. Sigismund sai Puolasta lähetettyä Itä-Preussiin muutamia tuhansia miehiä, mutta ne eivät ehtineet eivätkä siten kyenneet häiritsemään maihinnousua.

Frisches Haffiin johtavan salmen pohjoisrannalla olevan Pillaun varustaminen ja puolustaminen oli uskottu everstiluutnantti Sebastian Hohendorffille. Hän oli saapunut Pillauhun vasta 16.6. ja saanut käytettäväkseen neljä tykeillä varustettua kauppalaivaa (Hoffnung, Willkomb, Cammehl sekä Vallentin) sekä kaksi värvättyä komppaniaa. Alukset oli vuokrattu Danzigista ja ne vastasivat yhteenlaskettuna noin 20 tykkistä sotalaivaa. Yksi laivoista oli kuitenkin haaksirikkoutunut, eikä Hohendorffilla hänen oman ilmoituksensa mukaan ollut miehiäkään todellisuudessa kuin 104. Varustustyöt olivat niin alussa, että niillä ei vielä ollut mitään sotilaallista merkitystä. Saatuaan tietää kuinka musertava ylivoima Kustaa II Adolfilla oli, Hohendorff ei ryhtynyt vastarintaan, vaan pyysi hiukan lykkäystä, jotta ehtisi saada toimintaohjeita Königsbergissä olevalta maaneuvostolta. Jo neuvottelujen kestäessä Kustaa II Adolf  kuitenkin laski maihin väkeä Pillaun pohjoispuolelle, eikä Hohendorff enää voinut tehdä muuta kuin tyytyä antautumisehtoihin, joiden mukaan hän miehineen sai vapaan pääsyn Königsbergiin, mutta Pillaun lisäksi oli pakotettu luovuttamaan käytettävissään olleet danzigilaiset laivat. Alukset liitettiin Ruotsin sotalaivastoon nimillä Svarta Hunden, Bönan, Meerman sekä Delfinen. Samoin miehitettiin keskeneräinen skanssi ruotsalaisella vartiostolla.

Pillaun maihinnousu vuonna 1626. (Kuva Generalstaben: Sveriges Krig 1611 - 1632 Band 1 Danska och Ryska Krigen Skiss 5: Landstigningen vid Pillau 1626)

Sivua päivitetty 09.06.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi