Pohjan Prikaati | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit
Riian piiritys 1621. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät Ruotsin armeijan linnoitetut pääleirit. Näitä yhdistää vallitus edessä olevine tykkiasemineen apujoukkojen uhan varalta. Kaupungin pohjoispuolella ovat varsinaiset piiritysasemat sekä lähestymishaudat. Duna (eli Väinä) -joen etelärannalla oli Riika eristetty pitkällä linnoituslinjalla, josta myös voitiin tulittaa kaupunkia.
Elokuussa 1621 koottiin Riian liepeille Ruotsin siihen mennessä suurin armeija, 12jalkaväkirykmenttiä yhteensä 14000 miestä sekä ratsuväkeä 2500 miestä. Armeijan vahvuutta oli nostettu perustamalla uusia komppanioita, Pohjanmaalla kaksi - ehkä kolme. Erikoisuutena mainittakoon, että ne oli tuotu soutuveneillä Turkuun, josta ne sitten laivattiin Pärnuun.
Ruotsin joukot:
|
Joukko |
Vahvuus |
HUOM | |||||
| kR | K | varuskuntaK | miehiä | ||||
| Ruotsi | Gustav Hornin kR | Norrland | 1 | 8 | 2 | 1500 | a) Kahdeksas komppania (Nils Dubblare) marssilla kohti Riikaa oltuaan varuskuntajoukkoina Lemsalissa sekä Treidenissä. |
| Åke Oxenstiernan kR | Uppland-Västmanland-Taalainmaa | 1 | 8 | 2 | 1500 | ||
| Herttua Karl Filipin kR | Karl Filipin herttuakunta | 1 | 8 | 1200 | |||
| Arvid Handin kR | Östergötland | 1 | 8 | 1200 | |||
| Johan Henrikssonin kR | Västergötland | 1 | 8 | 1200 | |||
| Patrik Ruthwenin kR | Smoolanti | 1 | 8 | 1500 | |||
| Jost Clodtin kR | Göötanmaa | 1 | 8 | 2 | 1200 | ||
| Suomi | Rikard Rosencrantzin kR | Länsi-Suomesta | 1 | 7a | 1050 | ||
| Henrik Flemingin kR | Itä-Suomesta | 1 | 8 | 1200 | |||
| Samuel Cobronin kR | Suomesta | 1 | 8 | 1200 | |||
| Värvatty | Filip von Mansfeldin R | 1 | 8 | 1200 | |||
| Jakob Seatonin R | 1 | 5 | 750 | ||||
| Jalkaväkeä yhteensä | 12 | 92 | 6 | 14700 | |||
| Ruotsi | Konrad Yxkullin K | 1 | 125 | b) Suomen aatelislipusto, joka
koostui kolmesta komppaniasta (Lindved Klasson, Jakob Bengtsson, Gert Skytte),
oli sijoitettuna Venäjän vastaiselle rajalle Pähkinälinnaan, Viipuriin sekä
Narvaan rajanvartiointiin. Joukot kuitenkin siirrettiin syksyn aikana
taisteluihin Liivinmaalle.
c)Rakuunakomppanioiden puutteen takia Kustaa II Adolf värväsi 21.10.1621 500 rakuunaa de la Barren alaisuuteen. Näistä joukoista ei kuitenkaan ole mainintoja seuraavana vuonna. |
|||
| Per Johanssonin K | 1 | 125 | |||||
| Göran Jakobssonin K | 1 | 125 | |||||
| Nils Asserssonin K | 1 | 125 | |||||
| Jöns Hanssonin K | 1 | 125 | |||||
| Jon Perssonin K | 1 | 125 | |||||
| Åke Svantessonin K | 1 | 125 | |||||
| Måns Stiernan K | 1 | 125 | |||||
| Knut Draken K | 1 | 125 | |||||
| Suomib | Samuel Cobronin K | 1 | 125 | ||||
| Axel Mattssonin K | 1 | 125 | |||||
| Anders Paulin K | 1 | 125 | |||||
| Otto Grothusenin K | 1 | 125 | |||||
| Axel Mårtenssonin K | 1 | 125 | |||||
| Hans Munckin K | 1 | 125 | |||||
| Jöns Kurckin (Kurjen) K | 1 | 125 | |||||
| Olof Dufvan K | 1 | 125 | |||||
| Nils Månssonin K | 1 | 125 | |||||
| Viro ja Liivinmaa | Berndt Tauben (Meydellin) K | 1 | 250 | ||||
| Värvatty | Henkilipusto (Jürgen Maydell) | 1 | 125 | ||||
| Herttua Karl Filipin K (Zakarias Pauli) | 1 | 125 | |||||
| Kenttäherrain (Jakob de la Gardien) K (Klas Wachtmeister) | 1 | 125 | |||||
| Kenttämarsalkan (Herman Wrangel) K (Reinhold Anrep) | 1 | 125 | |||||
| Rikard Rosencrantzin K (Magnus von der Pahlen) | 1 | 125 | |||||
| Ratsuväki yhteensä | 24 | 3125 | |||||
| Kaikki yhteensä | 17825 | ||||||
Taulukko: Ruotsin armeijan kokoonpano Riikassa sekä syksyn operaatioiden aikana (Generalstaben: Sveriges Krig 1611-1632 Band II Bilaga 1)
Riian piiritys aloitettiin elokuun 13. päivänä 1621 ympäröimällä kaupunki neljällä linnoitetulla leirillä. Suomalaiset rykmentit sijoitettiin pohjoiseen leiriin. Rosencrantzin rykmenttiä komensi sijaisena Cristoffer Assersson Mannerskjöld vakinaisen komentajan ollessa tänä aikana Pärnun komendanttina. Kaupungin pommitus alkoi elokuun 23. päivänä ja puolustuslaitteet sekä itse kaupunki vaurioituivat pahasti, kun niitä ammuttiin kolmen viikon ajan sekä kylmillä että hehkutetuilla kuulilla ja kivillä.
Pommituksen aikana käytiin useita verisiä taisteluita ja syyskuun 11. päivänä torjuttiin liettualaisen Radzwillin johtaman 5000 miehen yritys auttaa kaupunkia. Pommituksen aikana käytiin myös säännönmukainen piiritystaistelu, jossa asiantuntijoina oli Alankomaissa Moritz Oranialaisen alaisena palvelleita upseereita ja insinöörejä. Piiritysrengasta kiristettiin koko ajan kaivamalla lähestymishautoja kohti tulevia murtokohtia, ja lopuksi ryhdyttiin kaivamaan maanalaisia käytäviä kaupunginmuurin räjäyttämiseksi. Riikalaiset tekivät vasta mineerauksia, ja heidän onnistui paikoin hidastaa etenevää hyökkääjää räjäyttämällä etenemishautojen alla suuria ruutipanoksia.
Lähes kuukauden työn jälkeen oli valmistelut suoritettu loppuun. Tarkoin määrätyllä hetkellä räjähtäisivät muurin alle sijoitetut miinat ja jalkaväki lähtisi hyökkäykseen mukanaan rynnäkkötikkaita ja vitsakimppuja. Jälkimmäisiä kantaisivat miehet etenemisvaiheessa edessään suojana, ja muurin juurelle päästyä pinottaisiin niistä valleja nousun helpottamiseksi. Rynnäkköä ei kuitenkaan toteutettu. Riika antautui syyskuun 15. päivänä, sen jälkeen kun ns. Hiekkaportin bastionista käytyjen ankarien taistelujen jälkeen Kustaa II Adolf uhkasi yleishyökkäyksellä.
Sivua päivitetty 12.03.2008