Pohjan Prikaati | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit
Puolan kuningas, Saksin vaaliruhtinas August saapui Riian luo 27. heinäkuuta. Silloin alkoi Riian piiritys uudelleen. Toinen piiritys Suuren Pohjansodan aikana. Tämä piiritys tuli olemaan puolustajille paljon tuhoisampi kuin ensimmäinen piiritys oli ollut. Syynä ei ollut niinkään piiritysarmeijan tehokkuus. Puolustajia oli nyt lukumääräisesti enemmän kuin ensimmäisen piirityksen aikana. Syynä oli saksilaisia paljon pahempi vihollinen. Tautiepidemioita, varsinkaan ruttoa, vastaan ei ollut tehokkaita lääkkeitä.
Oireita tulevasta on nähtävissä elokuun alussa tehdyistä katselmusrullista. Yksittäisiä sairaustapauksia tietysti on ollut jatkuvasti, ja joku niihin on voinut kuollakin. Mutta se, mikä alkoi elokuussa, oli poikkeuksellista. Elokuussa alkanut epidemia sai tämän sodan aikana poikkeuksellisen suuret mittasuhteet.
10.8. saksilaiset aloittivat kaupungin linnoituslaitteiden pommittamisen 103 tykillä, mutta heikolla menestyksellä. Kun kuningas August sai tiedon, että Tanska oli solminut rauhan Ruotsin kanssa, hän keskeytti äkkiä Riikan piirityksen 9. syyskuuta ja oli taipuvainen hänkin tekemään rauhan. Mutta saatuaan tiedon venäläisten armeijan etenemisestä Inkerinmaata kohti, hän aloitti vihollisuudet uudelleen. Hän lähetti Steinaun Kokenhuseniin, jotta sen haltuunotolla saisi paremman yhteyden venäläisiin.
Kokenhusen sijaitsi Väinäjoen varrella Riiasta kaakkoon. Kaupunkia puolustamassa oli 600 miestä. Ilmeisesti suomalaisia ei puolustajissa ollut. Kokenhusenin piiritys alkoi 23.9. ja 7.10. se antautui. Kuningas August solmi Riikan komendantin Dahlbergin kanssa aselevon, jolloin hän sai viedä huomattavan osan piiritysarsenaalistaan rauhassa ja asettaa joukkonsa talvimajoitukseen Kuurinmaalle sekä ratsuväen Samogitiaan. Kuningas August itse palasi Varsovaan.
Lähdeluettelo:
Kankaanpää, Matti J. Suuri Pohjansota Iso Viha ja Suomalaiset, 2001
Sivua päivitetty 12.03.2008