Pohjan Prikaati  | Perinnejoukot | Pohjan Prikaatin Kilta | Linkit

Tornio 01. - 08.10.1944

Lokakuun 1. päivä

Lokakuun 1. päivänä hieman ennen kello seitsemää lähestyi saattue Röytän satamaa ja jännitys joukkojen keskuudessa nousi. Salaaminen oli kuitenkin tällä kertaa onnistunut ja yritys oli näköjään niin röyhkeä, etteivät saksalaiset  osanneet odottaa suomalaisten tuloa. Satama-alueella oli vain lähtövalmis juna, jonka majuri Thure Larjo oli onnistunut lähettämään rykmenttiä vastaan.

Heti ensimmäisen laivan kyljen koskettaessa laituriin laskettiin tikkaat alas, ensimmäinen kiväärikomppania rantautui ja lähti juoksemaan sataman pohjoispuolelle asemiin. Tämän varmistuksen turvin alkoi muiden yksiköiden purkaminen ja kaksi vielä redillä ollutta laivaa tuli laituriin. Ensimmäisten miesten ollessa maissa ja jännityksen ollessa suurimmillaan rykmentin adjutantti luutnantti Aurio laukaisi jännityksen ehdottamalla, että lähetettäisiin sähkösanoma: "Kenraali Eisenhower. Ranska. Olen myös maissa. Kollegiaalisin terveisin. Halsti."

Rykmentti sai noustuaan maihin heti ensikäden tietoja Tornion tilanteesta hyvin poikkeuksellisella tavalla. Rantamakasiinin seinässä oli puhelin; Halsti pyöritti kampea, jolloin saksalainen sotilaskeskus vastasi. Täysin saksankielentaitoinen Halsti pyysi yhdistämään kaupungin keskukseen ja sieltä edelleen saksalaisten kanssa taistelussa olevalle majuri Larjolle.

Etukäteen tiedettiin, että Tornion kaupungissa oli kaksi kenttäsairaalaosastoa ja Tornionjoen  itärannalla aseman takana elintarvikekenttämakasiini "Pikku-Berliini". Muutama kilometri pohjoisempana Ala-Vojakkalassa oli pieni polttoainevarasto. Paikallinen taisteluvahvuus oli noin 300 - 400 miestä. Tuoreimpien tietojen mukaan oli illalla 30.9. saapunut sairaalajuna, jossa oli aseistuksena ilmatorjuntatykkejä, ja juna oli edelleen asemalla. Lisäksi kello 0200, jolloin kansannousu alkoi, oli asemalle saapunut toinen juna, jossa arveltiin olevan jalkaväkipataljoona konekivääreineen ja panssarintorjuntatykkejä.

Kansannousu oli epäonnistunut "Pikku-Berliinin" alueella ja paikkansa pitämättömät tiedot  voimakkaasta saksalaisvastuksesta tulivat muuttamaan JR11:n taistelusuunnitelmaa. Seuraavien päivien aikana saksalaisten voimia yliarvioitiin jatkuvasti, mikä johtui näiden suorastaan fanaattisesta taistelutahdosta. Propaganda oli tehonnut. Saksalaiset tiesivät, että sotavangit luovutetaan Neuvostoliittoon, mikä oli "kuolemaakin pahempi".

Jalkaväkirykmentti 11:n tehtävänä oli yllätystä hyväkseen käyttäen vallata kaupunki siltoineen ja rynnättävä mahdollisimman kauas pohjoiseen ja itään. Kemijoen sillat oli yritettävä vallata, ennen kuin saksalaiset toipuvat hämmästyksestään.

Alku sujui suunnitelmien mukaan. Kapteeni Hataran jääkärikomppania ajoi nopeasti Röytän ja Pirkkiönsaaren läpi ja valtasi yhdessä junalla tulleen II Pataljoonan kanssa Kirkkoputaan maantie- ja rautatiesillat. Täältä se ajoi Kemiin johtavan tien suuntaan, ylitti Yli-Raumon maantiesillan ja heti perään Ala-Raumon yhdistetyn maantie- ja rautatiesillan. Heti tämän jälkeen komppania törmäsi yllättäen Tornioon  matkalla olleeseen saksalaisosastoon. Syntyi kiivas taistelu, jossa jääkärikomppania hajosi. Yllättävä vastus oli yliluutnantti Schiffin osasto, johon kuului jääkärijoukkue, pioneerijoukkue ja ilmatorjuntatykkijaos. Se oli lähetetty taltuttamaan "Torniossa mellastavia bandiitteja"; Jalkaväkirykmentti 11:n maihinnoususta ei silloin vielä tiedetty mitään.

Majuri Varlan II Pataljoona eteni asema-aluetta ja "Pikku-Berliiniä" kohti, mutta juuttui kiinni saatuaan vastaansa voimakasta tulta. Tämän jälkeen pataljoona ryhtyi aikaa vieviin hyökkäysvalmisteluihin, koska arveli edessään olevan pari komppaniaa, konekiväärejä, panssarintorjuntatykkejä ja keveitä heittimiä.

Majuri Valkosen III Pataljoona tuli toisessa junakuljetuksessa Kirkkoputaalle, josta se jatkoi jääkärikomppanian perään. Pataljoona ylitti Yli-Raumon siltojen eteläpuolella kahlaamoa myöten ja motitti osillaan yliluutnantti Schiffin osaston. Kyläjoen sillan luona motitettiin toinen saksalaisosasto, ja pataljoona pysähtyi vasta illan pimeydessä lähellä Kaakamojokea motitettuaan vielä kolmannen saksalaisosaston.

Viimeisenä ylitti Kirkkoputaan rykmentin reservi, majuri W. F. Malmivaaran I Pataljoona. Komentaja oli löytävinään aukon saksalaisten ryhmityksessä Tornionjoen ja II Pataljoonan välissä ja vei oma-aloitteisesti pataljoonansa hyökkäykseen. Alkumenestys oli hyvä, Karja-Pohjolan suuri rakennusryhmä vallattiin  ja osia I Pataljoonasta pääsi lähelle Kaupunginsaarelle johtavan sillan itäpäätä. Siinä pataljoona eteneminen pysähtyi voimakkaaseen saksalaistuleen.

Tunnit kuluivat jatkuvassa tulitaistelussa, joka moneen otteeseen katkesi saksalaisten pyrkiessä neuvottelukosketukseen. Vasta kello 19:n maissa lähti hyökkäys liikkeelle täydellä voimalla. I Pataljoona pääsi rannan suunnassa eteenpäin, ja II Pataljoona valtasi vähitellen "Pikku-Berliinin" osittain rintamahyökkäyksellä osittain saarrostaen. Jäljellä oli enää kolmelta suunnalta suljettu aseman ympäristö. Kello 20 hyökkäsi I Pataljoona viimeisiään ponnistaen asemanmäkeä vastaan, jolloin saksalaiset irtaantuivat asemistaan kaikkialla.

Divisioonaa varten oli vallattu riittävä sillanpää, mutta pahoin tappioin; yli 100 kaatunutta ja haavoittunutta. Kokonaisuutena tulos ei ollut hyvä. Saksalaiset oli tilapäisesti tehty toimintakyvyttömiksi, mutta ei tuhottu, ja mahdollisuus nopeaan syvään iskuun oli menetetty. I ja II Pataljoonat olivat taisteluissa sekaantuneet, väsyneet ja päivän sateiden takia läpimärät. Oli tyydyttävä varmistukseen Ala-Vojakkalan suuntaan sekä ryhdyttävä järjestämään ja huoltamaan pataljoonia.

Myöhään illalla syntyi uusi huolestuttava tilanne. Tiedettiin, että saksalaisilla oli viinavarasto, jota oli käsketty etsiä ja vartioida, mutta kaupunkilaiset, ilmasuojelumiehet sekä II Pataljoona sekä osa I Pataljoonasta ehtivät ensin. Tuloksena oli kauheat juomingit, joiden taltuttamiseen tarvittiin kovia otteita ja monta tuntia. Vielä aamun  valjetessa löytyi runsaasti miehiä umpihumalassa, mikä missäkin. Oli onni, etteivät saksalaiset kyenneet vastahyökkäykseen edes vähäisin voimin, sillä siitä olisi ehkä tullut rykmentin loppu. Yöllisten juominkien seurauksena oli, että II Pataljoonan komentaja ja adjutantti passitettiin sotaoikeuteen ja uudeksi komentajaksi määrättiin kapteeni Toivonen.

Majuri Malmivaaran I Pataljoonan tehtävänä oli varmistaa Muonion tien suunta.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
7./JR 11 stm Haapala Eino Matias 28.01.1924 Haapajärvi 01.10.1944 Alatornio 5022
9.JR 11 stm Hautala Antero 20.08.1923 Kauhajoki 01.10.1944 Tornio 5026
5./JR 11 alik Juntunen Uuno Jalmari 16.05.1918 Suomussalmi 01.10.1944 Alatornio 5020
JR 11 vääp Kaikkonen Martti 05.09.1913 Kokkola ? 01.10.1944 Alatornio 5003
9./JR 11 vänr Koskelin Keijo Armas 28.07.1923 Lappeenranta 01.10.1944 24.KS 5026 Haavoittui samana päivänä Tornion taisteluissa
11./JR 11 kapt Kuhlberg Viljo Kalervo 01.09.1910 Jyväskylän mlk 01.10.1944 Tornio 5030
6./JR 11 stm Kyrö Erkki Johannes 09.11.1924 Lumijoki 01.10.1944 Sangis, Ruotsi 5021 Haavoittui samana päivänä Tornion taisteluissa
9./JR 11 stm Marin Esko Henrikki 27.09.1924 Pyhäntä? 01.10.1944 Tornio 5026
11./JR 11 alik Matkaselkä Aarne Yrjö 23.04.1917 Oulainen 01.10.1944 Tornio 5030
9./JR 11 stm Mutka Eero Matti Johannes 08.06.1923 Johannes 01.10.1944 Tornio 5026
2./JR 11 alik Rautio Eino Matias 03.03.1911 Muhos 01.10.1944 Tornio 5013
10./JR 11 stm Saarinen Bertil Rikhard 08.11.1905 Kemi 01.10.1944 Tornio 5029
9./JR 11 stm Silvennoinen Pekka 15.10.1925 Parikkala 01.10.1944 Tornio 5026
2./JR 11 korpr Similä Matti 13.10.1918 Lestijärvi 01.10.1944 Tornio 5013
11./JR 11 stm Tiihonen Aarne Vilho 09.07.1909 Kuopio 01.10.1944 Alatornio 5030
2./JR 11 stm Vaittinen Armas 04.01.1908 Muolaa 01.10.1944 Tornio 5013
8./JR 11 stm Viitala Eevertti 19.11.1906 Kemijärvi 01.10.1944 Alatornio 5023
9./JR 11 stm Åberg Kaarlo Johannes 03.06.1924 Isokyrö 01.10.1944 Tornio 5026

Taulu 1: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 1.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 2. päivä

Komentaja oli myös huolestunut Kemintien varrella, 10 kilometrin matkalla olleista kolmesta motista, jotka hidastaisivat seuraavan päivän toimintaa. Aamun kuluessa laukesivat motit, osa miehistöstä katosi metsiin, mutta kalusto jäi kokonaisuudessaan tielle.

Kun saksalaisille oli selvinnyt, ettei Torniossa ollut kyse vain satunnaisesta häirinnästä, ryhdyttiin Kemin suunnasta keskittämään suomalaisia vastaan tilapäisesti koottuja joukkoja. Nämä saapuivat 2.10. kuluessa Laurilaan seuraavasti:

Joukot yhdistettiin Taisteluosasto Tornioksi majuri Krenzerin johtoon, ja 2.10. illalla se sai tehtäväkseen vallata Tornion takaisin.

Lokakuun 2. päivänä ylitti III Pataljoona Kyläjoen ja sai vajaan kahden kilometrin päässä kosketuksen saksalaisiin sekä Kemin että rantatien  suunnassa. Vastus tuntui vahvalta, ja tiedustelun perusteella arvioitiin edessä olevan tykistöllä ja ainakin 19 panssarivaunulla vahvennetun rykmentin (todellisuudessa panssarivaunukomppanialla ja ilmeisesti tykistöllä vahvennettu vajaa pataljoona). Rintamahyökkäykseen ei katsottu olevan mahdollisuutta, ja pohdiskelujen jälkeen hylättiin myös ajatus yöllisestä koukkauksesta pohjoisen sivustan kautta. Tähän olisi pitänyt lähettää tulossa oleva, edellisen yön jäljiltä hyvin vaisu II Pataljoona. Ei ollut liioin varmuutta, kestäisikö III Pataljoona yksin aamulla mahdollisesti alkavaa saksalaisten hyökkäystä.

Majuri Malmivaaran I Pataljoona otettiin suoraan 3. Divisioonan johtoon tehtävänä eteneminen Muonion tien suunnassa pohjoiseen ja kosketuksen otto saksalaisiin.  Puolenpäivän maissa pysähtyi pataljoona Ala-Vojakkalan tienhaaramaaston eteläpuolella voimakkaaseen tuleen. Tien varrelle oli ryhmittynyt puolustukseen paikallisen polttoainevaraston 170 miestä sekä "Pikku-Berliinistä" vetäytyneet noin 40 miestä. Kun tietä ei saatu avatuksi ilman raskaan tulen tukea, motitettiin saksalaiset koukkauksella, ja iltaan mennessä eteni yksi komppania YLI-Vojakkalan siltojen tuntumaan.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
11./JR 11 stm Aalto Veikko Arvid 15.12.1921 Hattula 02.10.1944 Alatornio 5030
12./JR 11 stm Mikkonen Olavi Kaarlo 19.01.1924 Liminka 02.10.1944 Alatornio 5031

Taulu 2: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 2.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 3. päivä

Lokakuun 3. päivänä hyökkäsivät saksalaiset kummankin tien suunnassa heikoin voimin (SS-TiedP6 + Panssarivaunukomppania). Kun oli saatu tieto, että III/JR53 oli tulossa vahvennukseksi päätettiin toimeenpanna edellisenä päivänä suunniteltu koukkaus saksalaisten asemien laukaisemiseksi. II Pataljoona eteni Laivajärvelle johtavan tien tasalle - hieman suunniteltua syvemmälle - ja oli valmiina hyökkäämään kello 15:een mennessä. Edessä vanhan Kemintien mutkassa oli tulossa III/Vuoristojääkärirykmentti206, jonka pataljoona päätti tuhota ylläköllä. Miesten edettyä50 metrin päähän tiestä laukesi jonkun kivääri vahingossa ja valppaana olleet saksalaiset  vastasivat heti rajulla tuliryöpyllä; muutamassa minuutissa kaatui ja haavoittui useita kymmeniä miehiä.

Tilaisuus oli mennyt, ja ainoa keino saada aloite vielä käsiin ennen yötä oli hyökätä juuri Torniosta saapuvalla III/JR53:lla saksalaisten sivustaan II Pataljoonan länsipuolella. Tätä ei ehditty edes aloittaa, sillä kello 17:n maissa alkoi etelästä Laivaniemen tien suunnasta voimakas tykistökeskitys, ja sitä seuraava hyökkäys heitti puolustavan III Pataljoonan komppanian irti. Pian oli myös päätien suunnan komppania irrotettava, ja vetäydyttäessä Kyläjoen yli räjäytettiin maantiesilta, jossa vielä oli saksalaisten tekemä panostus.

Rykmentin kolmas pataljoona oli hajalla ja toinen kaukana Laivajärven suunnassa; puolustus saatiin kuitenkin nopeasti järjestetyksi ohjaamalla majuri Linnakorven III/JR53 suoraan marssiryhmityksestä puolustukseen maantien ja rautatien välille. Rykmentin tykkikomppania oli ollut ryhmittyneenä päätien varteen, ja saksalaisten työntyessä aseman taakse katkesi vetäytymistie. Komppania ampui ampumatarvikkeensa loppuun, piilotti tykkien lukot ja vetäytyi ilman kalustoa Raumojoelle. Tykkitäydennys tuli vasta Tornion taistelujen jälkeen, ja komppania ehti mukaan Rovaniemen taisteluihin.

Taistelu hiljeni Kyläjoen edessä, saksalaiset olivat ilmeisesti saavuttaneet tavoitteensa, ja päivä oli jo hämärtynyt. III Pataljoona koottiin ja järjestettiin puolustukseen maantien eteläpuolelle. II Pataljoonaan saatiin yhteys; se käskettiin palaamaan epäonnistuneelta koukkausmatkaltaan, minkä jälkeen se sijoitettiin rykmentin reserviksi Ala-Raumon sillan maastoon. Jalkaan haavoittunut kapteeni Toivonen luovutti komentajan tehtävät kapteeni Palatsille. Rykmentti oli iltapäivän aikana menettänyt panssarintorjuntatykkien lisäksi III Pataljoonan kevyet kranaatinheittimet ja yhden raskaan heitinjoukkueen kaluston.

Sekä suomalaiset että saksalaiset keskittivät joukkoja Tornion pohjoispuolelle ja kummallakin oli hyökkäystehtävä. Jalkaväkirykmentti 53:n pääosat saapuivat aamulla Röyttään, ja rintamavastuu siirtyi rykmentille. II/JR53 otti vastaan motin eteläpuolen sitomisen, ja majuri Malmivaaran I Pataljoona jatkoi iltapäivällä Yli-Vojakkalaan, mutta alueen haltuunotto tyrehtyi saksalaisten keskittämän panssarintorjuntakomppanian tuleen. Seuraavana yönä yllättivät  saksalaiset pataljoonan, joka pimeässä ja sumussa joutui hajalle ja vetäytyi JR53:n yhteyteen.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
12./JR 11 alik Alahäivälä Frans Johannes 29.01.1922 Alavieska 03.10.1944 Alatornio 5031
10./JR 11 alik Haanpää Urho Erik 30.03.1914 Turku? 03.10.1944 Laivaniemi 5029
12./JR 11 korpr Hanhikorpi Yrjö Sefanias 25.09.1915 Oulainen 03.10.1944 Tornio 5031 Kadonnut
9./JR 11 kers Hatunen Veikko Johannes 07.10.1917 Haapavesi 03.10.1944 Alatornio 5028
2./JR 11 alik Hirvonen Aarne Antton 26.07.1916 Oulunsalo 03.10.1944 Alavojakkala 5013
2./JR 11 stm Jalonen Väinö Johannes 06.07.1903 Huittinen 03.10.1944 Alavojakkala 5013
10./JR 11 korpr Juvonen Vilho Ensio 06.04.1923 Enonkoski 03.10.1944 Alatornio 5029
9./JR 11 kers Kangasniemi Toivo Vilhelmi 25.02.1915 Haapavesi ? 03.10.1944 Tornio 5028
7./JR 11 korpr Kemppainen Johannes 27.05.1916 Suomussalmi? 03.10.1944 Tornio 5022
1./JR 11 stm Keränen Väinö Aappo 20.07.1903 Karunki 03.10.1944 Alavojakkala 5012
2./JR 11 kers Kukkola Väinö Erik 19.07.1908 Ii 03.10.1944 Alatornio Kadonnut
12./JR 11 alik Laukka Toivo Olavi 17.04.1916 Oulainen 03.10.1944 Alatornio 5031
3./JR 11 kers Mainio Väinö Matias 24.02.1921 Revonlahti 03.10.1944 Tornio 5014
JR 11 stm Mannonen Mauri Niilo August 07.12.1922 Koivisto 03.10.1944 Alatornio  
7./JR 11 stm Muurinen Viljo 08.01.1924 Kuolemajärvi 03.10.1944 Alatornio 5022
3./JR 11 stm Mäkinen Toivo Herman 24.03.1916 Tyrvää 03.10.1944 Ylivojakkala 5014
2./JR 11 stm Mäkipaaso Matti Johannes 28.08.1917 Ii 03.10.1944 Alatornio Kadonnut
9./JR 11 stm Ollinen Toivo Einari 09.01.1923 Koski Tl 03.10.1944 Alatornio 5028
2./JR 11 stm Paananen Matti Johannes 14.09.1924 Viitasaari 03.10.1944 Alavojakkala 5013
9./JR 11 stm Pakka Kalle Sanfrid 17.12.1905 Vöyri 03.10.1944 Laivaniemi 5028
2./JR 11 alik Perho Pekka Johannes 14.07.1909 Loimaa 03.10.1944 Alavojakkala 5012
7./JR 11 vänr Porthan Mauno Henrik Samuel 20.12.1923 Oulujoki 03.10.1944 Alatornio 5022
12./JR 11 stm Raappana Aarne Valtteri 27.06.1916 Piippola ? 03.10.1944 Alatornio 5031
7./JR 11 stm Riekki Eino 08.03.1917 Taivalkoski ? 03.10.1944 Alatornio 5022
2./JR 11 stm Salmela Valde Pietari 10.09.1913 Vihanti 03.10.1944 Alavojakkala 5013
12./JR 11 alik Seppälä Kalle Tauno 07.02.1917 Kiiminki 03.10.1944 Alatornio 5031
7./JR 11 korpr Seppänen Jalmari 08.06.1922 Kuusamo ? 03.10.1944 Alatornio 5022
5./JR 11 alik Tapio Leo Kalevi 27.06.1918 Muhos 03.10.1944 24.KS Haavoittui 01.10. Akatornio
II KrhJ/JR 11 ylik Tuhkala Erkki 01.01.1917 Pyhäjoki 03.10.1944 Alatornio 5019
10./JR 11 stm Tuomainen Teuvo Johannes 22.06.1920 Vehmersalmi 03.10.1944 Alatornio 5029

Taulu 3: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 3.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 4. päivä

Lokakuun 4. päivänä alkoi Taisteluosasto Tornion hyökkäys kello 1500 tykistön ja suorasuuntausaseiden lyhyellä ja kiivaalla tulivalmistelulla; sen jälkeen iskivät kaikki kolme pataljoonaa. III Pataljoonan puolustus repesi välittömästi  maantien eteläpuolella osittain jo ennen saksalaisten hyökkäystä, ja nämä pääsivät syntyneestä aukosta läpi kohtaamatta enää syvyydessä vastarintaa. Vaikka molemmat siivet vielä pitivät, oli puolustustodellisuudessa romahtanut parissakymmenessä minuutissa.

Puolustus oli saatava järjestykseen 3 - 4 kilometrin päässä olevalle Ala-Raumon jokilinjalle, ja sen oli pidettävä, muuten olisi koko Tornioon keskitetyn 3. Divisioonan toiminta uhattuna. Reservinä ollut II Pataljoona muodosti sillanpään ja ehti hädin tuskin asemaan ennen saksalaisten kärjen saapumista. Vielä puolustuksessa olleet rykmentin osat irrotettiin ja vedettiin nopeasti Ala-Raumon taakse. Matkalla ne joutuivat syöksypommittajien kohteiksi, mutta selviytyivät lähes olemattomin tappioin. Taisteluissa raskaita menetyksiä kärsinyttä  ja järkyttynyttä rykmenttiä ryhdyttiin heti ryhmittämään puolustukseen Ala-Raumon taakse. Vasemmalle, sillasta pohjoiseen, tuli III/JR53 vahvennettuna yhdellä II Pataljoonan komppanialla noin 4 kilometriä leveälle kaistalle; oikealle sillan ja Ala-Raumon suiston väliselle noin 3 kilometrin kaistalle III Pataljoona niin ikään vahvennettuna yhdellä komppanialla. Puolustuaseman kummatkin sivustat nojasivat tyhjään, vasemmalla korpeen ja oikealla mereen. Koska Jalkaväkirykmentti 11:n oma reservi oli huvennut, vahvennukseksi alistettiin rykmentille majuri Tiitolan Erillinen Pataljoona 13.

Rykmentti sai rauhassa valmistella puolustustaan aamuun saakka Ala-Raumon ansiosta, joka oli paikoin yli 100 metriä leveä. Saksalaiset olivat varanneet ylimenokalustoa niin niukasti, että se sitoutui jo Kyläjoella, ja itse 20. Vuoristoarmeijan komentaja kenraalieversti Rendulic osoitti tästä tyytymättömyyttään. Seuraavana yönä määrättiin majuri Hauswedel taisteluosaston komentajaksi; syynä olivat todennäköisesti edeltäjän puutteelliset ylimenovalmistelut.

Vielä kaksi päivää joutui rykmentti taistelemaan Tornion sillanpäässä. Mieliala oli hyvin matalalla. Rykmentti oli taistellut viisi vuorokautta ilman lepoa, tykistön tukea ja lämmintä ruokaa. Tappiot olivat noin 350 miestä. III Pataljoona oli kärsinyt eniten, 7. Komppaniassa oli  enää 25 miestä ja 9. Komppaniassa 40 miestä. II Pataljoonan komppaniat olivat sentään vielä noin 100 miehen vahvuisia. Konekiväärejä ja kranaatinheittimiä oli menetetty huolestuttavan paljon.

Tornion pohjoispuolella oli rauhallista. JR53 (-pataljoona) ryhmittyi "tilapäiseen puolustukseen" Ala-Vojakkalan tienhaaramaaston eteläpuolelle Tornionjoen ja Aapajoen välille, ja  I Pataljoona koottiin reserviksi kunnantalolle. Saksalaiset puolestaan valmistelivat hyökkäystä seuraavaksi päiväksi. Tähän mennessä oli pataljoona menettänyt kahdestatoista konekivääristään kymmenen. Tornion taistelujen  päätyttyä täydennettiin vajaus saksalaisilla ilmajäähdytteisillä sotasaaliskonekivääreillä.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
2./JR 11 stm Alatalo Tauno Valdemar 11.12.1923 Oulujoki 04.10.1944 Haaparannan sairaala, Ruotsi 5013
4./JR 11 stm Hast Oiva Anssi 25.06.1923 Tervola 04.10.1944 Tornio 5015
EK/I/JR 11 alik Huttu Eero Olavi 12.07.1921 Suomussalmi 04.10.1944 Ylävojakkala 5010
4./JR 11 stm Isoaho Vilho Eemeli 24.10.1923 Ylikiiminki 04.10.1944 24.KS 5015 Haavoittui samana päivänä Torniossa
11./JR 11 alik Koppelo Arvi Leevi 02.04.1908 Kuusamo 04.10.1944 Alatornio 5030
3./JR 11 korpr Kylä-Sankari Into Erkki 12.02.1902 Pöytyä 04.10.1944 Ylivojakkala 5014
7./JR 11 stm Moilanen Antti 25.11.1909 Suomussalmi 04.10.1944 A/24.KS 5022 Haavoittui samana päivänä Torniossa
III KrhJ/JR 11 stm Pirttiaho Eino Johannes 05.08.1916 Kärsämäki 04.10.1944 Alatornio 5027
5./JR 11 stm Pitkänen Aukusti 03.03.1905 Suonenjoki ? 04.10.1944 Alatornio 5020
12./JR 11 stm Sallinen Yrjö Aleksander 23.04.1913 Heinävesi 04.10.1944 Alatornio 5031
3./JR 11 alik Torvinen Reino Arvi 04.06.1915 Oulu ? 04.10.1944 Ylivojakkala 5014
4./JR 11 stm Tuomaala Aatos Armas 17.12.1923 Isojoki 04.10.1944 Ylivojakkala 5015

Taulu 4: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 4.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 5. päivä

Lokakuun 5. päivänä yrittivät saksalaiset murtoa Tornion pohjoispuolella ja Jalkaväkirykmentti 53 joutui vetäytymään Keropudasjoelle, siis Jalkaväkirykmentti 11:n vasemman siiven taakse. Taisteluosasto Tornion samanaikaiseksi suunniteltu hyökkäys JR11:tä vastaan  ei lähtenyt alkuun liikkeelle, sillä aika kului ylimenopaikkojen tiedusteluun. Vasta kello 1615 hyökkäsi II/Vuoristojääkärirykmentti206 noin kilometrin verran siltapaikan eteläpuolelta löydetyn kahlaamon kohdalla. Hyökkäys tyrehtyi III Pataljoonan tuleen, mutta sen sijaan irtaantui sillan pohjoispuolella puolustuksessa ollut III/JR53 levittäen huhua, että saksalaiset olivat ylittäneet joen. Pataljoona sijoitettiin reserviksi rauhoittumaan, ja sen puolustusasemat otti vastaan Erillinen Pataljoona 13.

Tämä päivä oli synkkä Tornion pohjoispuolella taisteleville suomalaisille. Saksalaiset aloittivat kello 0530 tulivalmistelun tykistöllä ja kaikilla jalkaväen raskailla aseilla. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin alkoi hyökkäys, joka johti heti murtoon, ja puolessa tunnissa oli puolustus luhistunut. Koko rykmentti oli liikkeessä taaksepäin, ja yritys saada puolustus järjestetyksi uudelleen Lehdon tasalle epäonnistui täysin.

Kunnantalolla reservinä ollut Malmivaaran I Pataljoona sai kello 1000 tehtäväksi miehittää toista kilometriä pitkän Keropudasjokilinjan, ja se ryhmittyi samanaikaisesti, kun edessä olevat joukot vetäytyivät epäjärjestyksessä joen yli. Sillat räjäytettiin saksalaisten edestä kello 1200; sen jälkeen saapuneet JR53:n miehet ylittivät Keroputaan kuka veneellä kuka uiden.

Saksalaiset pysähtyivät jokilinjalle, joten rykmentillä oli aikaa koota pataljooniaan ja järjestää puolustus uudelleen. Päivän taisteluista säästynyt  Malmivaaran pataljoona sijoitettiin vasemmalle painopistesuuntaan, Tornionjoesta rautatielle.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
I KrhJ/JR 11 stm Harju Otto 09.01.1905 Kemi 05.10.1944 Tornio 5011
12./JR 11 stm Jarva Eino Johannes 09.11.1922 Piippola ? 05.10.1944 Laivaniemi 5031
14./JR 11 stm Lukkarinen Tauno Johan Edvard 15.07.1920 Oulunsalo 05.10.1944 Tornio 5004
9./JR 11 alik Oikarinen Tauno Josef 21.03.1914 Puolanka 05.10.1944 Tornio 5028
5./JR 11 stm Pilppula Kosti Kalevi 16.09.1923 Haukipudas 05.10.1944 Tornio 5020
III/JR 11 stm Raudaskoski Arvid 23.10.1914 Oulainen ? 05.10.1944 Tornio 5026
7./JR 11 stm Salmela Nestori 01.12.1902 Haapavesi 05.10.1944 Haaparanta, Ruotsi 5022 Haavoittui 4.10. Torniossa
9./JR 11 korpr Seppänen Sulo Antero 01.12.1913 Antrea 05.10.1944 Alatornio 5028
7./JR 11 stm Viitala Ahti Arnold 25.09.1922 Merijärvi 05.10.1944 Tornio 5022
II/JR 11 stm Åhman Yrjö Olavi 24.07.1924 Oulu ? 05.10.1944 Alatornio 5018

Taulu 5: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 5.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 6. päivä

Lokakuun 6. päivänä käytiin viimeiset taistelut  Kemin maantien suunnassa. Heti aamusta alkaen yrittivät saksalaiset  uudestaan murtoa kaupungin pohjoispuolella. Jalkaväkirykmentti 50 lähti koukkaamaan niiden selustaan, ja Taisteluosasto Tornio yritti lyödä Jalkaväkirykmentti 11:n.

II/Vuoristojääkärirykmentti206 hyökkäsi tulivalmistelun turvin Ala-Raumon yli III Pataljoonan oikeaa siipeä vastaan. yritystä pidettiin aluksi vähäisen, mutta sen jälkeen kun myös  II/Krenatöörirykmentti379 yhtyi hyökkäykseen, muuttui tilanne vakavaksi. Etulinja murtui, mutta hyökkäys saatiin pysäytettyä heti tämän takana olevaan tukilinjaan, ja täällä riehuivat ankarat taistelut suppealla alalla iltapäivään saakka. Tappiot olivat molemmin puolin suuret; majuri Gluckner haavoittui vaikeasti, seuraaja yliluutnantti Löhe kaatui hetken perästä, ja pian oli vuoristojäääkäripataljoonan ainoana upseerina luutnantti Unterweger.

Yleistilanteen selkiinnyttyä Tornion pohjoispuolella sai JR11 luvan käyttää reservipataljoonaansa. Vastahyökkäys alkoi kello 1430, ja nyt oli tykistön tuli ensimmäistä kertaa käytössä. Voimakas tuli ja pataljoonan isku yllättivät saksalaiset täysin, ja nämä pureutuivat etumaastoon pieniksi pesäkkeiksi. Näitä "motteja" tuhotessa käytiin vastahyökkäyksen ankarimmat taistelut, ja aivan viime hetkillä kaatui kolme upseeria, jotka olivat ansiokkaasti ja pitkään palvelleet rykmentissä.

Viimeistä mottia tuhotessa oli saksalaisten tuli niin kova, että erään raskaan panssarintorjuntatykin miehistö pyrki ratkaisevalla hetkellä suojaan. III Pataljoonan komentaja majuri Pentti Valkonen ryhtyi ampujaksi, 9. Komppanian päällikkö luutnantti A. Aho lataajaksi ja luutnantti Simola tähystäjäksi. Valkonen haavoittui kranaatinsirpaleesta päähän, ja kun häntä lähdettiin kuljettamaan taakse, räjähti kolmikon edessä kranaatti. Valkonen kuoli heti, ja Aho sekä Simola haavoittuivat kuolettavasti. Monissa taisteluissa erityisesti kunnostautunut Valkonen nimitettiin kuolemansa jälkeen Mannerheim -ristin ritariksi.

Lokakuun 6. päivän taistelussa olivat saksalaiset  yrittäneet kaikkensa JR11:n lyömiseksi. Halsti kuvaa III Pataljoonan edessä olevaa hiljentynyttä taistelukenttää näin: "Se oli hirvittävän näköinen. Saksalaisten hyökkäys oli vienyt etumaiset heistä aivan tukilinjan harjanteelle. Siihen he olivat kaatuneet, kasvot meihin päin, muutaman metrin päähän asemistamme ja heidän takanaan olivat kaatuneet muut, ryhmä ryhmältä, joukkue joukkueelta, komppania komppanialta. Koko hyökkäysryhmitys oli luettavissa tuosta kuolleiden joukosta."

Tänä päivänä pyrkivät sekä suomalaiset että saksalaiset ratkaisuun  Tornion pohjoispuolella. Eversti Steets suunnitteli kummallakin konekivääripataljoonalla murtoa, jonka jälkeen jääkäripataljoona hyökkäisi aukosta suoraan Tornioon; matkaahan oli enää kolmisen kilometriä. Suomalaisilla oli maihinnousualueella jo riittävästi jalkaväkeä sekä hieman tykistöä ja hyökkäystä suunniteltiin totutulta pohjalta. JR53 sitoisi  ja JR50 koukkaisi Osasto Steetsin selustaan.

Saksalaisten tulivalmistelu alkoi kello 0445 ja hyökkäys kello 0600 sekä maantien että rautatien  suunnassa. Kovasta torjunnasta huolimatta pääsivät saksalaiset murtoon kello 0645. I/JR53 heitettiin vastahyökkäykseen, mutta saksalaisten painostus - nyt kaikilla kolmella pataljoonalla - työnsi puolustusta hitaasti taaksepäin. Tilanne vakiintui vasta keskipäivällä, jolloin murron leveys oli noin puoli kilometriä ja se ulottui kilometrin syvyyteen kansanopiston tasalle. Vielä iltapäivän jatkui taistelu hellittämättä ja saksalaiset saivat tukea jopa syöksypommittajilta. Vasta yhdentoista tunnin kuluttua kello 16:n maissa alkoi painostus heiketä.

Koukkaava Jalkaväkirykmentti 50 oli kello 1545 saavuttanut Tornionjoen ja katkaissut  Steetsin taisteluosaston kahtia. Motissa oli kaikki kolme pataljoonaa ja sen ulkopuolella esikunta, panssarintorjuntakomppania ja patteristo. Motin etelälaidalla ryhmitti Jalkaväkirykmentti 53 pataljooniaan puolustukseen; etulinjaan tulivat sen omat pataljoonat, ja Malmivaaran pataljoona sijoitettiin reserviksi kansanopiston maastoon.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
JR 11 stm Anttila Otto Aleksanteri 02.02.1902 Paavola ? 06.10.1944 Kytöjoki 5020
12./JR 11 kers Borgman Erkki Armas 22.12.1917 Maaninka 06.10.1944 Alatornio 5031
12./JR 11 alik Enovaara Yrjö 22.12.1924 Saloinen 06.10.1944 Alatornio 5031
JR 11 stm Hannuksela Niilo Henrikki 24.12.1917 Oulainen 06.10.1944 Alatornio 5030
9./JR 11 stm Heikkilä Paavo Matias 22.01.1920 Metsämaa 06.10.1944 Alatornio 5028
5./JR 11 alik Heikkilä Mikko Niilo Adolf 18.08.1925 Rantsila ? 06.10.1944 Alatornio 5020
12./JR 11 stm Hyväri Eelis Aimo Alfred 10.05.1922 Liminka ? 06.10.1944 Alatornio 5031
10./JR 11 stm Hämäläinen Pentti Olavi 28.05.1922 Kivennapa 06.10.1944 Kyläjoki 5029
5./JR 11 stm Härkönen Martti Hemmi 13.11.1925   06.10.1944 Alatornio 5020
1./JR 11 stm Kaarteenaho Urho August 23.11.1923 Puolanka 06.10.1944 Tornio 5012
12./JR 11 stm Kallio-Honkala Heikki 23.08.1914 Oulainen 06.10.1944 Alatornio 5031
1./JR 11 stm Kangas Uuno 04.07.1902 Ylitornio  ? 06.10.1944 Tornio 5012
1./JR 11 stm Kanniainen Esko 21.09.1923 Oulujoki 06.10.1944 Tornio 5012
5./JR 11 stm Karjalainen Toivo 02.05.1910 Kuusamo 06.10.1944 Alatornio 5020
1./JR 11 stm Karlbom Kaarlo Immanuel 14.01.1921 Suomussalmi 06.10.1944 Tornio 5012
5./JR 11 korpr Karppinen Juho Arvi 12.03.1902 Tyrnävä ? 06.10.1944 Alatornio 5020
12./JR 11 korpr Karppinen Lauri Henrik 08.09.1914 Pulkkila 06.10.1944 Laivaniemi 5031
8./JR 11 opp Keränen Veikko Johannes 22.12.1924 Hyrynsalmi ? 06.10.1944 Alatornio 5023
2./JR 11 stm Koramo Väimö Rikhard 15.08.1911 Kuusamo 06.10.1944 Tornio 5013
5./JR 11 korpr Kukkonen Veli Antti 30.11.1906 Karttula 06.10.1944 Alatornio 5020
1./JR 11 stm Kyngäs Matti Kustaa 17.09.1908 Pudasjärvi 06.10.1944 24.KS 5012 Kuoli haavoittuneena
8./JR 11 stm Kätkä Reino Johannes 20.07.1925 Oulainen ? 06.10.1944 Ylä-Raumo 5023
1./JR 11 stm Myllymäki Lennart Aleksanteri 05.10.1908 Kalajoki 06.10.1944 Tornio 5012
2./JR 11 alik Mäki Yrjö Rikhard 25.10.1902 Metsämaa 06.10.1944 Tornio 5013
10./JR 11 alik Niemi Mauno Kaleva 13.03.1923 Jalasjärvi 06.10.1944 Tornio 5029
2./JR 11 stm Pahkala Eino Eerikki 25.05.1922 Pyhäjoki 06.10.1944 Tornio 5013
5./JR 11 korpr Pahkamaa Eino Jaakko 19.02.1903 Rautio 06.10.1944 Alatornio 5020
4./JR 11 stm Pahkanen Antti Henrik 16.01.1924 Ii 06.10.1944 Tornio 5015
11./JR 11 stm Partanen Nestori 13.08.1906 Puumala ? 06.10.1944 Alatornio 5030
5./JR 11 stm Pekkala Aarne Joosef 16.11.1925 Haapavesi ? 06.10.1944 A/24.KS 5020 Haavoittui samana päivänä Alatorniolla
13./JR 11 stm Saari Onni 29.02.1920 Riihimäki ? 06.10.1944 Tornio 5007
11./JR 11 stm Salmela Paavo Pellervo 01.06.1918 Veteli ? 06.10.1944 Alatornio 5030
2./JR 11 ltn Salokannel Ahti Ensio 14.01.1918 Helsinki 06.10.1944 Tornio 5013
3./JR 11 ltn Simola Martti Alfred 01.11.1907 Kaavi 06.10.1944 A/24.KS 5026 Haavoittui samana päivänä Torniossa
2./JR 11 stm Sippala Veikko Johannes 27.06.1922 Saloinen 06.10.1944 Tornio 5013
5./JR 11 alik Suikkari Matti 07.01.1909 Antrea 06.10.1944 Alatornio 5020
5./JR 11 stm Suokoski Martti Erik 09.07.1923 Oulu ? 06.10.1944 Alatornio 5020
5./JR 11 stm Syrjälä Niilo Einari 19.08.1923 Jurva ? 06.10.1944 Alatornio 5020
JR 11 alik Sääskilahti Niilo Olavi 16.12.1919 Rovaniemi ? 06.10.1944 Alatornio 5003
9./JR 11 stm Toivanen Feerti/Ferdi 30.04.1905 Maaninka ? 06.10.1944 Alatornio 5028
4./JR 11 stm Tuominen Antti Ilmari 10.05.1913 Kangasala 06.10.1944 Tornio 5015
PKom/III/JR 11 maj Valkonen Pentti Pekka 11.02.1911 Sakkola 06.10.1944 Alatornio 5026
5./JR 11 stm Valtanen Johan Samuel 14.12.1925 Säräisniemi ? 06.10.1944 Alatornio 5020
12./JR 11 stm Viio Heikki Johannes 30.01.1922 Pulkkila ? 06.10.1944 Alatornio 5031

Taulu 6: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 6.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 7. päivä

Lokakuun 7. päivä oli Tornion itäpuolella rauhallinen ja rykmentin pääosalla oli pitkästä aikaa tilaisuus pataljoonien järjestelyyn ja huoltoon. Rauhallisuus johtui siitä, että saksalaiset valmistelivat irtaantumista, mikä toteutui seuraavana päivänä Jalkaväkirykmentti 11:n huomaamatta.

Tornion pohjoispuolella yritettiin supistaa mottia ja saksalaiset puolestaan yrittivät avata saartorengasta pohjoiseen, mutta tilanne pysyi jatkuvista taisteluista huolimatta lähes ennallaan ja I Pataljoona oli koko päivän reservinä.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
9./JR 11 ltn Aho Aake Arvo Artturi 06.04.1916 Oulu 07.10.1944 A/24.KS 5028 Kuoli haavoituttuaan Tornion taisteluissa
12./JR 11 stm Ahonpää Heimo Olavi 23.06.1922 Pyhäntä ? 07.10.1944 Tornio 5031
5./JR 11 stm Halmetoja Olavi 14.07.1925 Nivala 07.10.1944 Matkalla KS:aan 5020 Haavoittui Tornion  taistelussa 6.10.
14./JR 11   Isoaho Kaarlo Kustaa 10.06.1908 Simo ? 07.10.1944 Alatornio 5004
5./JR 11 kers Kulkki Risto Kalervo 10.03.1918 Keuruu 07.10.1944 Matkalla KS:aan 5020 Haavoittui Alatorniolla samana päivänä
3./JR 11 stm Lehtovaara Lauri Johannes 20.03.1922 Pudasjärvi ? 07.10.1944 A/24.KS 5014 Kuoli haavoihinsa
8./JR 11 stm Niska Matti Nikolai 26.02.1906 Ylitornio 07.10.1944 Alatornio 5024
14./JR 11 korpr Rajander Toivo Joonas 24.02.1918 Ristijärvi ? 07.10.1944 Alatornio 5004
13./JR 11 kers Rantakari Erkki Ilmari 11.01.1921 Siikajoki ? 07.10.1944 Alatornio 5007
5./JR 11 stm Räisänen Sauli 20.02.1917 Suomussalmi 07.10.1944 Sangis, Ruotsi Haavoittui taisteluissa  5.10. Torniossa
1./JR 11 vänr Sallinen Eero Päiviö 07.10.1922 Siikajoki ? 07.10.1944 Ruotsi 5012 Haavoittui taisteluissa  6.10. Torniossa
12./JR 11 stm Tiainen Tauno 13.09.1923 Uukuniemi 07.10.1944 KS Rovaniemi 5031 Kuoli haavoittuneena
11./JR 11 alik Virkkala Aarre /Aarne Johannes 10.11.1920 Kaustinen 07.10.1944 Tornio 5030

Taulu 7: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 7.10.1944 kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lokakuun 8. päivä

Lokakuun 8. päivänä käytiin Keroputaan ratkaisutaistelu. Saksalaiset  olivat jättäneet  jääkäripataljoonan puolustamaan motin etelälaitaa ja irrottaneet kummankin konekivääripataljoonan. Nämä ryhtyivät etelästä ja uutena joukkona II/SS-Vuoristojääkärirykmentti11 pohjoisesta avaamaan JR50:n saartorengasta tien suunnassa.

JR53 oli yön aikana valmistellut pataljoonalla ylimenohyökkäystä oikealla siivellään jokien haarautumiskohdassa. Hyökkäys alkoi kello 0400, ja heti, kun oli saavutettu alkumenestys, lähetettiin Malmivaaran I Pataljoona kello 0600 hyökkäykseen samasta ylimenokohdasta. Pataljoonat  työnsivät saksalaisia edellään, ja muutamassa tunnissa oli Keroputaan eteläpuolinen alue vallattu takaisin. Motin pohjoislaidalla alkoi kello 1000 viimeinen raju ulosmurtautuminen, joka onnistui osittain. Saksalaiset menettivät kaatuneina  noin 500 miestä ja vankeina 337 miestä. Suomalaisten tappiot  olivat 1236 miestä, joista 189 kaatuneina.

Yksikkö Sarvo sukunimi etunimet syntymäaika syntymäpaikka kuolinaika kuolinpaikka Muuta
4./JR 11 stm Joutsen Vilho/Vasili 08.11.1913 Salmi 08.10.1944 Tornio 5015
1./JR 11 stm Järvinen Aarre Johannes 26.07.1924 Helsinki ? 08.10.1944 Alavojakkala 5012
6./JR 11 stm Oinas Heikki Vihtori 08.10.1924 Pudasjärvi 08.10.1944 Örnsköldsvik, Ruotsi 5021 Haavoittnut Tornion taisteluissa 1.10.
1./JR 11 alik Rissanen Väinö Eelis 23.04.1920 Kaavi 08.10.1944 Tornio 5012
I/JR 11 korpr Sallinen Eino Olavi 16.07.1921 Oulu 08.10.1944 Tornio 5010
12./JR 11 stm Lempinen Olavi Iisakki 21.01.1924 Liminka 09.10.1944 Alatornio 5031
5./JR 11 stm Muikkula Ernest Arvid 08.02.1916 Pyhäjoki ? 09.10.1944 Paakkola, Tervola 5020
2./JR 11 stm Tulppo Verner 08.10.1909 Haapajärvi 09.10.1944 Alavojakkala 5013

Taulu 8: Jalkaväkirykmentti 11:n riveissä 8.-9.10.1944 Torniossa kaatuneet (Lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto)

Lähdeluettelo:

  1. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983
  2. Suomen sota 1941 -1945, osa 8
  3. Hyvönen, Osmo: Tornio 1944
  4. Larjo, Thure: Tornion kaappaus 1944
  5. Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944-45
  6. Halsti, Wolfgang Hallsten: Lapin sodassa
  7. Halsti, Wolfgang Hallsten: Aika vaatii veronsa
  8. Kaila, Toivo: Lapin sota

Sivua päivitetty 12.03.2008

pekka.hiitola@elisanet.fi